Smávva ja gaskastuorrá fuođđonjiččehasaid nállenuppástusat

Fuođđogolbmačiegarehkenastimiid vuođul mearkkašahtti nuppástusat ovddit jagi ektui leat njoammila ja oarri náliid maŋosmannan, ja neahti lassáneapmi. Nirppi ja buoidaga nálit leat maŋosmannan garrasit riikka mátta- ja gaskaosiin, muhto Lappis nálli lea sturron.

Teaksta Andreas Lindén  Govva Mauri Mahlamäki

 

Julkaistu3.5.2024

Fuođđogolbmačiegaiguin ja bealdogolb-mačiegai-guin leat dahkan smávvafuođđu čuovvuma miehtá riikka jo 36:a dálvi áigge maŋŋálagaid. Luondduriggodatguovddáža koordineren rehkenastin lea fuođđonjiččehasaid čuovvunvuogádat, mainna čuovvut šlájaid nálleovdáneami ja nuppástusaid leavvamis.

Smávvafuođđošládjii, dego njoammilii, oarrái, riebanii, sihke smávva ja gaskastuorrá neahteealliide, muohtaluoddarehkenastin lea deháleamos dahje áidna riikkaviidosaš jahkásaš čuovvun.

Dálkedilit váttásmahtte rehkenastima

Rehkenastindiliid beales dálvi 2024 lei váttis, eandalii Lappis, Davvebađaeatnamis, Kainuus ja Davvi-Gárjilis. Sivvan lei báikkuid gassa oppas. Dálvi lei galbmasut go dábálaččat ja muohta lei eanaš osiin riikkas, gitta Máttanuorta-Suoma ráje.

Dálvvi 2024 áigge čađahedje olles riikkas oktiibuot 510 golbmačiegarehkenastima, mii lei sulaid 30 proseantta unnit go mannan jagi. Dáin 442 ledje vuovdeeanadaga golbmačiegarehkenastima ja 68 Mátta- ja Oarje-Suomas gilvineanadagaid bealdogolmmačiegaga.

Giittus eatnat buohkaide eaktodáhtolaš rehkenastiide, geat oassálaste vuot dehálaš ja áidnalunddot čuovvumii.

Máŋggat šlájat maŋosmannan

Máŋggat davvi goahccevuovdeavádagas lean fuođđonjiččehasat leat maŋosmannan čuovvunáigodaga áigge. Njoammilis ja riebanis nálli lea njiedjan sulaid beallái, oarris ja nirppis goalmmádassii ja buoidagis gitta guđátoassái.

Nállenuppástusain leat earut guovlluid gaskkas. Njoammilis maŋosmannan lea eanaš riikka mátta- ja gaskaosiin, go fas nirppis ja buoidagis maŋosmannan lassána davás jođedettiin. Neahtenálli lea maŋosmannan máddin ja lassánan davvin.

Spiehkastagat treanddas

Juohke jagi gávdnojit ovddit dahje treanddas spiehkastahkan oidnon oanehis áigegaskka nállemolsašuddamat. Dáid duohken leat dábálaččat biebmodili nuppástusat, dego muolddatnálit, guosa bizebázešaddu, dávddat ja spiret.

Veardidettiin ovddit jahkái, njoammila muohtaluottaid mearit leat geahppánan riikkaviidosaččat. Maiddái oarris lea áicamis čielga njiedjan máŋgga sajis riikka, ii gal nu čielgasit go njoammilis.

Nirppi nálli lea vuhtii válddekeahttá Lappi njiedjan mannan jagi ektui. Lappis nálli lea dan ektui lassánan. Buoidagis lea seammalágan dilli, muhto nuppástusat leat unnit ja molsašuddet eanet. Neahtis muohtaluottaid mearit leat lassánan measta olles riikkas, earret muhtun eanagottiid, ja leat dál gaskaárvvu bajábealde.

Muohtaluodda-indeavssa guhkessáiggi nuppástusat rehkenastináigodaga (1989-2024) áigge, riikka mátta-, gaska- ja davveosiin. Dilli lea bukton ovdan (0) jus nuppástus lea stuorát go -33% ja unnit go +50 %. Lassáneapmi juhkkojuvvo čuovvovaččat: láivves (+), fuomášahtti (++), garra (+++), rádjeárvvuin +50 %, +100 % ja +500 %. Geahppáneapmi juhkkojuvvo fas: láivves (-), fuomášahtti (–), garra (—), rádjeárvvuin –33 %, –50 % ja –83 %.