Ruoigobivdu Lappis

Makkár lea bivdit ruoigguid Lappis? Gulaimet Pello ja Soađegili ruoigobivdiid jurdagiid ja geažidemiid.

Teaksta Ville Viitanen Govat Ville Viitanen, Jari Moberg ja Hanna Forss

Julkaistu7.3.2022
Kangas muitala dávgebivddu leat hástaleaddji muhto hui somá.

Dávgebivdi Tapani Kangas, Pello

Geassemánu álggus Pello Lampsijärvis giđa bohkkábivdu lea jođus, muhto Kangas duhtá dušše dárkot

– Giđđat bohkát leat mielastan ruoidnasat guhkes dálvvi maŋŋá. Lassin hárvves náli guovllus meahccebivdu lea dárkilut, go guovllu áidna hoavdabohká ii galgga giđđat báhčit, Kangas dadjá. Son gal dohkkeha giđđabivddu ja lei ovddit beaivve veahkkin njuovvamin nuorra meahccebivdi báhčán bohká.

Kangas lea goddán meahcástandávggiin vihtta ruoiggu, main vuosttažis bázii buoremus muitu.

– ledjen fáktemin bealdoravddas. Ruoiggut ledje menddo guhkkin, vai livččen sáhttán báhčit dávggiin. Dat dobodii mu, muhto seammás lojes buozu duolmmadii mu meattá bealddus. Ruoiggut eai beroš bohccuin, ja jurddašin, ahte josba dat veahkehivččii dán dilis. Vulgen njaga čuovvut bohcco, mii jođii ruoigguid guvlui. Bessen lahka ja sáhtten báhčit ruoiggu bohcco duohken. Ja dát lea duohta máinnas, Kangas čaibmá.

 


 

Forss movt­tiidahttá oahpásmuvvat ruoiggu meahcásteapmái.

Vuojehanbeanabivdi Hanna Forss, Pello

Pellon Erä meahcástansearvvi lahttu Hanna Forss ovddit mievrebeatnagii báhččui máŋga ruoiggu Lappi eanadagain:

– Mievrebeana lea sturrodagas ektui máŋggabealat rássa. Ruoigobivdu lea lotkes bivdu ja dat geasuha máŋggahkásaš bivdiid. Eandalii nuoraide ruoigobivdu lea vuollegis šielbmá oahpásmuvvat ealgaealliid bivdui, Forss roahkasmahttá.

Forss ávžžuha ruoigobivdui, go su mielas ruoigonálit leat guovlluid mielde lassánan.

– Lappis eai leat olu smávva vuojehanbeatnagat ja ruoigonálitge molsašuddet. Livččii fiinnis, jus lappilaš ruoigobivdit gávnnašedje nubbi nuppi ja sáhtašedje fállát meahcástanvásáhusaid ávkebeatnagiidda, Forss dadjá.

Muhto leago ealgaealliid bivdui skuvlejuvvon vuojeheaddji beatnagiin hehttehus bohccuide? Forss ii vuolláičále čuoččuhusa ja dadjáge, ahte bohccot besset leat ráfis vuojehanbeatnagiin.

– Iežan mievrebeana ii leat oppa beroštuvvange bohccuin. Ruoiggu ja muhtumin ealggage hádja lea álo buoret, Forss dadjá.

 


 

 

Sokčanbivdit Jari Moberg ja Annika Jääskö, Soađegilli

Ássanguoimmit Moberg ja Jääskö bivdiba ruoigguid biebmamiin.

– Annikain ja vuhpiin huksiimet sokčanvisttáža, maid sáhttá geassit skohteriin. Doppe bivvá sokčat oanehissoajatbáiddiin, Moberg dadjá.

Visttážis lea gássaliggen, lávttasvuođajávkadeaddji vai lásat eai bihco ja siskkobealli lea skoađastuvvon jaskadin. Riebana rábbebivddu várás lea alla áibmobohcci, amas olbmo hádja ii leava birrasii. Biebmanbáiki lea boares sáttováldinbáikki botnis ja sokčanvisttáš lea sáttováldinbáikki ravdda alde. Báhčit sáhttá dorvvolaččat vulos eatnama vuostá.

– Soađegili ruoigonálli ii lea stuoris, muhto dan sáhttá gal bivdit. Stuorámus oassi áiggis maŋŋá bivddu plánemii ja ruoigonáli čuovvumii, Jääskö gávnnaha.

Giđa bohkkábivddus soai eaba lean leamaš, go Soađegilis sáhttá leat muohta vel miessemánusge, eaige bealddut leat vel runiidan.

Jääskö vuosttas ruoigu.

– Ja biebman heaittihuvvo seammás go meahcis bievlagoahtá. Hárvves náli guovllus lea sáhka maiddái doarjjabiebmamis, mii galgá goittotge leat govttolaš dásis, Moberg muittuha.

– Eanageainnu lahkasii ii galgga vuođđudit biebmama, go dat sáhttá lasihit lihkohisvuođariskka.

Eanaš smávvafuođđu bivdán Moberg ja Jääskö movttiideaigga ruoigobivddus moadde jagi áigi.

– Ruoiggu biergu lea duođaid buorre ja bivdu lea miellagiddevaš, goabbáge gávnnaha.

0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit

Mitä mieltä olet Metsästäjä-lehden verkkoversiosta?



Vuoden 2022 viimeinen Metsästäjä julkaistiin poikkeuksellisesti vain verkkolehtenä ja keräämme kokeilusta palautetta.

Osallistu kyselyyn tästä 31.12.2022 mennessä ja voita riistakamera!