Meahcástanlihkohisvuođat

OTKES vihkkedallá dutkama álggaheami

– Lea dehálaš, ahte buohkat geat lihkadit luonddus čáhket dorvvolaččat seamma meahccái, deattuha Lihkohisvuođadutkanguovddáža (OTKES) hoavda, professor Veli-Pekka Nurmi.

Teaksta Tero Kuitunen  Govva Roope Ruohonen

Julkaistu5.7.2021

Duođalaš meahcástanlihkohisvuođat leat árabut dáhpáhuvvan hárvenaččat, muhto jagi 2020 čakčat dáhpáhuvve máŋggat duođalaš meahcástanlihkohisvuođat, main báhčinvearjju geavaheamis eai leat čuvvon dorvvolaš vearjogieđahallama njuolggadusaid.

– Čavčča 2020 lihkohisvuođaid geažil lea dehálaš, ahte meahcástandorvvolašvuhtii giddejuvvo earenoamáš fuomášupmi nu fuođđohálddašeamis go buot meahccebivdiidge gaskkas.

Lihkohisvuođaid duođalaš čuovvumušaid dihtii Lihkohisvuođadutkanguovddáš (OTKES) vihkkehalai čakčat 2020 dutkama álggaheami, muhto geahčai dalle lihkohisvuođaid leamašan ovttaskas dáhpáhusaid iige dutkanrádjá rasttilduvvon.

– Mannan čavčča meahcástanlihkohisvuođat leat goittotge addán mearkka das, ahte áššái gánneha giddet dál earenoamáš fuomášumi, Nurmi gávnnaha.

Dávisteaddji lihkohisvuođat rávket

Lihkohisvuođadutkanguovddáš dutká typihkálaččat ovtta lihkohisvuođa mihttomearrin dan bokte fáhtet almmolaš dorvvolašvuođa buorideapmái. Lihkohisvuođadutkanguovddážis lea goittotge maiddái doaibmaváldi dutkat máŋggaid dávisteaddji lihkohisvuođaid temádutkamiin.

– Lihkohisvuođadutkanguovddáš lea earenoamáš beroštuvvan dáhpáhusain, main gillájeaddjin lea olggobeale olmmoš, Nurmi muitala ja joatká:

– Fargga álgi meahcástanbaji áigge Lihkohisvuođadutkanguovddáš čuovvu dáhpáhuvvan lihkohisvuođaid ja vahátriskadiliid, ja dárbbu mielde dutká dáhpáhusaid. Juos dáhpáhuvvet máŋggat meahcástanlihkohisvuođat, lea dutkama vejolaš rievdadit temádutkamin.

Mihttomearrin dorvvolašvuođa buorideapmi

– Dutkamis lea dehálaš dahkat oppalašgeahčastaga maiddái árabut dáhpáhuvvan meahcástanlihkohisvuođaide. Háliidan maiddái doallat ovdan, ahte dutkama áidna mihttomearri lea dorvvolašvuođa buorideapmi, Nurmi deattuha.

Juohkehaš meahcásteaddjis leage dál ágga dárkkistit iežas miellaguottu vearjodorvvolašvuhtii ja dárbbu mielde geardduhit jurdagiin 4 dorvonjuolggadusa.

– Meahcástandorvvolašvuođa sihkkarastimis lea earenoamážit gažaldat áibbas vuođđoáššiin, nappo vearjju gieđahallamis ja das, ahte sihkkarit diehtá maid lea báhčimin, Lihkohisvuođadutkanguovddáža hoavda Veli-Pekka Nurmi loahpaha.

0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit

Lihkohisvuođadutkanguovddáš

Lihkohisvuođadutkanguovddáš (OTKES) lea vuoigatvuođaministeiija oktavuhtii sajáiduhtton iehčanas ja sorjjasmeahttun stáhta dutkanvirgeoapmahaš, man barggut ja doaibmaváldi leat meroštallon dorvvolašvuođadutkanlágas. OTKESis lea doaibmaváldi dutkat geavatlaččat man beare duođalaš lihkohisvuođa dahje dakkára vahátriskadili. OTKESa dutkama mihttomearrin lea dušše beare dorvvolašvuođa buorideapmi ja ođđa lihkohisvuođaid ovddalgihtii eastadeapmi, ii rievttalaš ovddasvástádusa čuoziheapmi. OTKESa dutkama dahkkiin lea lágas ásahuvvon duođaštangielddus dikkis.

Dorvvolašvuođadutkamis čielggaduvvo lihkohisvuođaide ja vahátriskadiliide laktásan dáhpáhusaid ovdáneami, sivaid ja čuovvumušaid sihke dahkkojuvvon gádjundoaimmaid ja virgeoapmahaččaid doaibmama. Dutkamis čielggaduvvo earenoamážit, leago dorvvolašvuohta vuhtiiváldojuvvon doarvái lihkohisvuhtii jođihan doaibmamis sihke lihkohisvuođa dahje vahátriskka dagaheaddjin dahje čuozáhahkan lean rusttegiid ja ráhkadusaid plánemis, buvttadeamis, ráhkadeamis ja geavaheamis. Lassin čielggaduvvo, leago stivren-, bearráigeahččan- ja gozihandoaibman áššáigullevaččat ordnejuvvon ja dikšojuvvon. Dutkamis čielggaduvvo dárbbu mielde maiddái vejolaš váilevašvuođaid dorvvolašvuođa ja virgeoapmahaččaid guoskevaš njuolggadusain ja mearrádusain.

Dorvvolašvuođadutkama álggaheamis mearridettiin vuhtiiváldojuvvo earet eará dáhpáhusa duođalašvuohta ja ođđasit dáhpáhuvvama vuordámuš. Čuovvumušaid bealis smávvage dáhpáhusa dahje vahátriskadili sáhttá dutkat, jos dutkama árvvoštallet buvttadit mearkkašahtti dieđu almmolaš dorvvolašvuođa buorideapmin ja lihkohisvuođaid eastadeapmin. Dutkama loahppaboađus lea dutkančilgehus, mas addojuvvojit dorvvolašvuođaávžžuhusat doaibmaválddálaš virgeoapmahaččaide ja earáide doibmiide. Lihkohisvuođadutkanguovddáža lágas mearriduvvon bargun lea čuovvut dan addán ávžžuhusaid ollašuvvama.

Vearjodorvvolašvuođa 4 njuolggadusa

1. Buot vearjjut leat álo láddejuvvon

Ále goassige navdde ahte vearju ii leat láddejuvvon. Dárkkis vearjju dili juohke háve ovdal go gieđahalat dan ja čuovo dan maŋŋáge eará njuolggadusaid.

2. Ále goassige čujut vearjjuin mange, man ii leat ulbmilin báhčit

Vearjjuin oažžu čujuhit dušše čuozáhaga, man báhčimii lea vuoiŋŋalaš válmmašvuohta, vaikko dan ii livččiige áigumin báhčit. Dili ii rievdat oba dat, ahte vearju ii livččii láddejuvvon (geahča njuolggadusa 1).

3. Doala suorpma eret báhcahagas

Vearjjut eai báhccat iešalddes, muhto muhtun báhcaha daid. Doala suorpma njuolga bážáhatgeavlli olggobealde álo gitta, dasságo oainnat čuozáhaga sivttas.

4. Galggat leat sihkkar čuozáhagas

Ále báže čuozáhaga, man it leat dovdán. Suoivana, jiena dahje silueahta ii oačči báhčit, jos čuozáhaga ii oainne albma láhkai. Sihkkaraste maiddái duogáža, vai čuozáhaga čađa ollásit mannan luođđa dahje deaivvakeahtes hávllat eai dagat vahátriskka.

Mitä mieltä olet Metsästäjä-lehden verkkoversiosta?



Vuoden 2022 viimeinen Metsästäjä julkaistiin poikkeuksellisesti vain verkkolehtenä ja keräämme kokeilusta palautetta.

Osallistu kyselyyn tästä 31.12.2022 mennessä ja voita riistakamera!