Mii lea sivvan ealgga miesebuvttu unnumii?

Luondduriggodatguovddáš lea čielggadan mo ealganáli ráhkadus, ealgga ja eará ealgaealliid dávjodagat, stuorraspiret, dálvvi, giđa ja geasi dálkedilit ja eanadaga ráhkadus leat oktavuođas miesebuktui ja dan unnumii.

Dutkamušas guorahalle sivaid sierra Mátta- ja Davvi-Suomas, go dilit ja stuorrafuođđošlájat spiehkkasit mealgat guovlluid gaskkas. Guovllujuohku čuovvu sulaid meahcástanlága 8. paragráfa heivehanguovllu rájá.

Miesebuvttu mihttun geavahuvvui meahccebivddu oktavuođas dahkkojuvvon ealgaáicamiin rehkenastojuvvon misiid mearri áldduid mearrái ektui.

Stuorraspiret, ealgaeallidávjodagat ja meahcástandeatta

Mátta-Suomas ealgga miesebuvttu áice unnut stuorru gumpe- ja ealgadávjodaga mielde.

Maiddái vilgesbiežagotti dávjodaga stuorruma áice leat oktavuođas ealgga unnon miesebuktui. Vilgesbiežagotti stuorra dávjodagat sáhttet lasihit maiddái dávdariskka ja dahkat ealganáli sorjavažžan gumppe bivdui.

Dan sadjái ealganáli iežas dávjodat váikkuhii positiivvalaččat. dálá ealgadávjodagain šlája siskkáldas gilvu ii orošii unnudeamen miesebuvttu.

Njiŋŋálasaide čuohcán bivdu dieđusge váikkuha miesebuktui, go daid geahppáneapmi unnuda riegádan misiid meari. Maiddái bivdojuvvon áldduid gaskadeattu stuorodettiin miesebuktu vehá hedjonii, mii lea áddehahtti, go stuorra álddut leat buoremusat miesebuvttu ektui.

Nuppe dáfus Mátta-Suomas rávis ealggaid sohkabeallejuohkašupmi lei oktavuođas miesebuktui nu, ahte miesebuktu stuorui ovddit čavčča álddut/sarvvis -juogu stuorodettiin. Dássidis sohkabeallejuogu dávjá jurddašit buoridit áldduid čoavjuma ja nie buoridit miesebuvttu, muhto dán dutkamuša bohtosat eai doarjjo dán oainnu.

Dálkediliid váikkuhus ealggaid guottetmenestupmái

Váttis dilit sáhttet heajudit čoavjeáldduid dili, mii sáhttá speadjalastit misiid ceavzimii. Mátta-Suomas miesebuvttu áice unnut dálvvi muohtagassodaga ja gaskaliekkasvuođa stuorodettiin ja giđđaliekkasvuođa njiejadettiin.

Loahppagiđa ja geasi dálkedilit váikkuhit buorre šlája geassebiepmu oažžumii ja ealgga vásihan lieggastressii, mii bealistis sáhttá váikkuha misiid ceavzimii. 

Mátta-Suomas miesebuvttu áice unnut gaskaliekkasvuođa badjánettiin ja Davvi-Suomas miessemánu muohtameari lassánettiin ja geasi arvima unnodettiin.

Eanadatráhkadus ja biebmoresurssat

Dutkamušas áice miesebuvttu stuorrut lastamuorraveságuovlluid ja nuorra beahcevuvddiid oasi lassánettiin eanadagas. Čoavjeálddut cevzet dálvvis buoret ortnegis, go biebmu lea valjis.

Dutkamušas áicojuvvon bealdduid positiivvalaš oktavuohta miesebuktui ii goittotge leat várra čilgemis bealdduid mearkkašumis dálvebiepmu gáldun, muhto dat muitalit oppalaš eanavuođu ja šattolašvuođa veahkatvuođas, mii lea oktavuođas dálve- ja geassebiepmu mearrái ja šládjii.

Dutkamuša materiála rádjašuvvá áigodahkii 2000-2022, muhto miesebuvttu unnun lea joatkašuvvan eandalii Mátta-Suomas. Unnon miesebuktu lea váruhanmearka ealganáli eallinnávcca hedjoneamis.