Tukea kosteikkojen kunnostukseen
SOTKA-kosteikot-hanke on saanut kansainvälistä ja kansallista rahoitusta kosteikoiden kunnostukseen, mikä auttaa taantuneita vesilintuja ympäri Euroopan.
Suomen riistakeskuksen kosteikkohanke on saanut kosteikkojen toteuttamiseen kuluvalle vuodelle 125 000 euron rahoituksen maa- ja metsätalousministeriöltä. Irlannista kuultiin ilahduttavia uutisia: kansallinen metsästäjäjärjestö haluaa tukea suomalaista kosteikkotyötä 25 000 eurolla Waterfowlers Network -säätiön kautta. Lisäksi Suomen riistanhoitosäätiön avulla saadaan kosteikkoja kunnostettua.
Hanke kattaa lähtökohtaisesti kohteiden suunnittelukustannukset ja toteutus tapahtuu talkootyöllä, sponsorirahoituksella tai muulla rahoituksella, kuten maa- tai metsätalouden rahoituksilla.
– Tälle vuodelle saatu toteutuksen rahoitus on ilouutinen, jonka myötä edistämme suunnitelmia kaivinkonetyöksi ja sitä myöten kosteikkokeitaiksi. On upeaa, että Suomessa tehtävää elinympäristötyötä arvostetaan, kertoo projektipäällikkö Mikko Alhainen.
Kosteikot tuottavat tulosta
Kosteikot tarjoavat erinomaisia pesimä- ja ruokailualueita vesilinnuille. Kosteikko vaikuttaa paikallisesti ja määrän kasvaessa merkitys kasvaa. Luonnonvarakeskus tutkii yhdessä suomalaisten yliopistojen ja ruotsalaisten tutkijoiden kanssa erityyppisten ja -ikäisten rakennettujen ja kunnostettujen kosteikkojen merkitystä vesilintukannoille. Merkittävä osa tutkimuskosteikoista on valmistunut Suomen riistakeskuksen hankkeissa.
– Monet uusista SOTKA-kosteikoista ovat huippukohteita myös uhanalaiselle ja vaateliaalle lajistolle, kuten jouhisorsalle, haapanalle, ja mustakurkku-uikulle. Esimerkiksi käytöstä poistetuille turvetuotantoalueille perustetuilla kosteikoilla havaitsimme paikoin poikkeuksellisen hyvin vesilintupoikueita, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta.
Lähes 700 hehtaaria kunnostettua kosteikkoelinympäristöä
Kohteet, joihin vuoden 2024 toteutusrahoitus suunnataan, valitaan hankkeessa suunnitteluun tulevien kohteiden joukosta. Aiemmin vastaavanlaista kansainvälistä rahoitusta on saanut Korpinurmen SOTKA-kosteikko Ilomantsissa. Entinen turvetuotantoalue kunnostettiin kosteikoksi tanskalaisten, hollantilaisten ja isobritannialaisten metsästäjien tuella.
– Laaja-alaisella ja jatkuvalla työllä vaikutamme vesilintukantoihin – se vaatii pitkäjänteisyyttä, rahoitusta ja työtä yhteistyössä maanomistajien ja paikallisten toimijoiden kanssa. Merkittävässä roolissa ovat maanomistajat, jotka laittavat myös omaa rahaansa ja aikaansa kosteikkoihin, sanoo Alhainen.
Vuonna 2020 alkaneessa hankkeessa on toteutettu noin 645 hehtaaria kosteikkoelinympäristöä 44 kohteessa ympäri Suomen. Vuosina 2023–2024 hankkeessa suunnitellaan vähintään 40 laaja-alaista poikue-elinympäristöä.
