SusiLIFE – Yhteistyöllä parempaa rinnakkaiseloa suden kanssa

Susi ei ole helppo naapuri. Ihmisen kanssa samoilla alueilla liikkuva susi aiheuttaa huolta, pelkoa ja joskus koira- ja kotieläinvahinkoja. Asennekyselyiden mukaan susireviirien lähellä asuvat kansalaiset suhtautuvat suteen keskimäärin kielteisemmin kuin muualla asuvat. Vaikka suurin osa susialueiden asukkaista ei koskaan kohtaa sutta tai kärsi sen aiheuttamista vahingoista, pelko ja huoli ovat aitoja.

SusiLIFE-hanke haluaa parantaa suden ja ihmisen rinnakkaiseloa. Rinnakkaiselolla tarkoitetaan sujuvaa elämistä samalla alueella niin, että siitä koituu mahdollisimman vähän haittaa sekä ihmiselle että sudelle.

Keskustelu rinnakkaiselosta typistyy usein suteen. Pohditaan, missä sudet liikkuvat, kuinka monta niitä on ja onko lukumäärä liian suuri vai liian pieni. Väitellään siitä, kuuluuko susi pihaan, onko se menettänyt ihmisarkuutensa ja aiheuttaako kasvava susikanta väistämättä lisää vahinkoja. SusiLIFE kääntää valokeilan sudesta ihmiseen. Toimiva rinnakkaiselo nimittäin edellyttää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa ihmisten välillä. Käytännössä rinnakkaiselo on onnistunutta, jos kansalainen on tietoinen oman alueensa susireviireistä ja siitä, keneltä saa tarvittaessa lisätietoa ja apua.

Monen toimijan voimin ratkaisujen kehittämiseksi

SusiLIFE on viiden toimijan yhteisponnistus. Mukana ovat Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus, Metsähallitus, Itä-Suomen poliisilaitos ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri.

Kuusivuotisen ja kokonaiskustannuksiltaan 5,5 miljoonan euron hankkeen suurin rahoittaja on EU LIFE -ohjelma. Hanketta rahoittavat myös maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö. Merkittävä osa kustannuksista katetaan toteuttajaorganisaatioiden omarahoituksen kautta. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry rahoittaa vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja kotieläinten suojaamiseen liittyviä toimenpiteitä.

Hanke käynnistyi lokakuussa 2019. Ensimmäiset kuukaudet kuluivat hankehallinnon käynnistämiseen, uusien työntekijöiden rekrytoimiseen ja perehdyttämiseen sekä yksityiskohtaisten työsuunnitelmien laatimiseen.

Seuraavan kuuden vuoden aikana lähes viisikymmentä henkilöä antaa hankkeessa työpanoksensa uuden tiedon, ratkaisujen ja työkalujen edistämiseksi. Tämän lisäksi tuhansien vapaaehtoisten mukana oleminen eri teemojen käytännön toimenpiteissä mahdollistaa hankkeen vaikuttavuuden.

Tavoitteisiin kuuden teeman kautta

Hankkeen tavoitteena on vähentää suden läsnäoloon liittyviä kielteisiä vaikutuksia, kuten huolta, pelkoja ja vahinkoja. Hanke pyrkii lisäämään suden hyväksyttävyyttä jakamalla suteen liittyvää tietoa ja vahvistamalla yhteistyötä susialueiden eri toimijoiden välillä. Lisäksi hankkeessa kehitetään vahinkojen ennaltaehkäisyn ratkaisuja ja uusia työkaluja monilajiseen kannanhoitoon.

Ratkaisuja rakennetaan kuuden eri teeman piirissä.

• Tietotaidon kasvattamisen, petoaitojen ja koiraliivien avulla ennaltaehkäistään vahinkoja ja luodaan turvallisuuden tunnetta.
• Vuorovaikutus ja yhteistyö susialueilla varmistaa, että tieto liikkuu ja viranomaiset voivat toimia tehokkaasti asukkaiden apuna.
• Viestintä lisää tietoa suden biologiasta ja käyttäytymisestä.
• DNA-näytekeräys tarjoaa vapaaehtoisille luonnossa liikkujille mahdollisuuden osallistua tutkimuksen ja kansalaisten yhteisen susitiedon tuottamiseen.
• Mallinnustyökalut auttavat päättäjiä, viranomaisia ja riistahallintoa arvioimaan kannanhoidon toimenpiteiden vaikutuksia ennakkoon. Työkalut tukevat monilajista kannanhoitoa.
• Poliisin ja erätarkastajan partio toimii asukkaiden tukena ja valvoo ja ennaltaehkäisee susiin kohdistuvia laittomuuksia.

Lue lisää osoitteesta www.susilife.fi.
Seuraa hankkeen etenemistä sosiaalisessa mediassa Facebookissa tai Twitterissä.
Ota yhteyttä ja kerro meille ajatuksistasi ja ideoistasi osoitteeseen susilife@luke.fi.

Katja Holmala, tutkimuspäällikkö, Luonnonvarakeskus