Sinnikästä työtä kosteikkojen hyväksi
SOTKA-kosteikot -hankkeen suunnittelijat ovat vetäneet kumisaappaat jalkaan ja tehneet maastokäyntejä jo noin 60 kosteikkokohteelle, vaikka hanketta on takana vasta kymmenen kuukautta. Tavoitteet ovat korkeat: luonnon monimuotoisuuden hupeneminen tulee pysäyttää.
Maaliskuussa siivilleen lennähtänyt hanke on nostanut riistahallinnon luonnon monimuotoisuuden eteen tekemää työtä metsästäjien ja maanomistajien keskuuteen. Suomen riistakeskuksen SOTKA-kosteikot on itsenäinen osa maa- ja metsätalousministeriön SOTKA-hankekokonaisuutta. Tavoitteena on auttaa taantuvia vesilintukantoja perustamalla tai kunnostamalla vähintään 40 vesilintujen poikue-elinympäristöä, yhteensä 400 hehtaarin edestä eri puolilta Suomea. Suunnitteluun kohteita otetaan vielä tätäkin enemmän. Tällä hetkellä suunniteltavaksi on valittu 38 kosteikkoa, yhteispinta-alaltaan lähes 450 hehtaaria. Hanke on herättänyt runsaasti kiinnostusta maanomistajissa, sillä jo yli 1 500 kosteikkohehtaaria on esitetty kunnostettavaksi.
Sorsalintulajien taantumisen yksi merkittävä syy on linnuille sopivien elinympäristöjen katoaminen ihmistoiminnan seurauksena. Kosteikkoja rakentamalla palautetaan vesilinnuille tärkeitä elinympäristöjä ja lisätään monimuotoisuutta erityisesti alueilla, jotka ovat aikanaan kuivatettu maa- ja metsätalouskäyttöön tai turvetuotantoon. Kosteikoista hyötyvät vesilintujen ohella muutkin eläimet, kuten kahlaajat, selkärangattomat ja sammakkoeläimet. Kosteikkojen vaikutusten pitkäkestoisuus varmistetaan vähintään kymmenvuotisella kosteikkosopimuksella, jossa paikallistaho sitoutuu ylläpitämään ja hoitamaan SOTKA-kosteikkoa.
Kustannustehokas toteutus
SOTKA-kosteikkojen lähtökohtana on kustannustehokkuus. Helposti ajatellaan kosteikon syntyvän kaivamalla sopivan kokoinen allas, mutta maastonmuotoja hyödyntäen voidaan saada aikaiseksi vastaava kosteikko nykyisen maanpinnan päälle.
Parhaimmillaan muutamien kymmenien metrien pituisella padolla voidaan säädellä kymmenien hehtaarien alueen vedenpintaa. Tämä onnistuu esimerkiksi vanhoilla turvetuotantoalueilla tai mäkien väliin jäävissä kosteissa ja puuntuotantoon tai maatalouteen huonosti soveltuvissa notkelmissa. Pinta-alojen ollessa useita hehtaareita ovat patoamisen kulut usein murto-osan siitä, mitä kaivaminen ja maamassojen poiskuljettaminen maksaisi.
Kaislikkojen niittoa tai kalastonhoitoa tarvitsevat järvet ja kunnostusta kaipaavat rantaniityt voivat myös sopia hankkeen kohteiksi, kun toimilla edistetään vesilintujen pesimäympäristöjä.
Luontaisen tulvarytmin jäljittelemistä
Kokonaisuudessa pyritään ottamaan huomioon luonnon monimuotoisuuden lisäksi vesiensuojelutoimenpiteiden tehostaminen.Hankkeessa edistetään mahdollisuuksien mukaan kausikosteikkomallin käyttöä. Tällöin vedenpinnan säätelyssä jäljitellään luontaista tulvarytmiä, jossa kevättulva kestää kauan. Kevättulvan keston viivyttäminen tarjoaa vesilintupoikueille erinomaisia elinympäristöjä.
Keski- ja loppukesällä vedenpinnan annetaan laskea, jolloin tulvaniityille pääsee kasvamaan heinikkoa. Samalla kosteikkoon muodostuu tilaa, jolla pystytään hidastamaan rankkasateiden aiheuttamaa virtausta ja pidättämään sen mukana kulkevia ravinteita sekä kiintoainesta.Tulvaniityn kasvillisuuden ansiosta seuraavana keväänä sorsanpoikasille on katettu vesiselkärangattomia kuhiseva ruoka-aitta.
Kohteita saatu jo valmiiksi
Ensimmäiset hankkeen kosteikot ovat valmistuneet Etelä-Suomessa ja pohjoisessa työmaat ovat käynnistyneet kolmella kohteella.Tällä hetkellä hankkeessa keskitytään suunnittelutyöhön, mutta muutamia työmaita pyritään aloittamaan vielä tämän vuoden puolella. Suunnittelusta vastaavat pääsääntöisesti eri puolilla Suomea toimivat, varta vasten hankkeeseen palkatut suunnittelijat. Kaikista toteutuneista SOTKA-kosteikoista tulee esittelyt hankkeen verkkosivuille.
Lisätietoa hankkeesta ja sen etenemisestä löytyy kotisivuilta ja Facebookista.
Elina Sorvali suunnittelija, Holtti Hakonen suunnittelija, Lauri Laitila suunnittelija, Mikko Alhainen erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus
