Riistaväkeä ja maanomistajia tarvitaan luontokadon torjunnassa
Suomen riistakeskus on mukana laatimassa kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa ja siihen liittyvää toimenpideohjelmaa. Työ on tärkeää myös riistataloudelle, sillä luonnon monimuotoisuus on kestävän metsästyksen perusedellytys.
Metsästäjien tekemä luonnonhoitotyö perustuu maanomistajien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Metsästäjillä on oma, talkootyöhön kykenevä ”joukkue” jokaisessa maaseutukylässä ja maastossa tehtäviin luonnonhoitotoimiin tarvitaan aina maanomistajan lupa. Tämän yhteistyökonseptin voimin on mahdollista toteuttaa hankkeita, jotka sitouttavat paikallisyhteisöt kustannustehokkaaseen luonnonhoitoon.
Osana maa- ja metsätalouden toimenpiteitä tai niiden yhteydessä toteutettavien luonnonhoitotoimien vaikutukset tapahtuvat laajoilla pinta-aloilla. Elinympäristöjen hoito ja suojelu sekä maanomistajayhteistyö ovat tärkeitä Suomen riistakeskukselle. Toiminnan ohjaamiseksi olemme laatineet jo vuonna 2014 oman luonnonhoito- ja luonnonsuojelustrategiamme. Onneksi työ on täydessä vauhdissa ja muu yhteiskunta on huomannut riistaväen ja maanomistajien työn arvon, kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden.
Helmi-ohjelmassa tehtävänä lintuvedet ja vieraspedot
Suomen riistakeskuksen erillisinä vastuutehtävinä Helmi-elinympäristöohjelmassa ovat kosteikkojen ennallistaminen ja luominen sekä vieraspetojen, minkin ja supikoiran, pyytäminen lintuvesiltä. Työ on alkanut hyvin ja ollut kustannustahokasta ja vaikuttavaa. Lintuvesien supikoira- ja minkkikannat on saatu tutkimusten mukaan laskuun jo parin ensimmäisen toimintavuoden aikana ja uusia kosteikkoja on perustettu satoja hehtaareita.
Aiemmin on kehitetty kokonainen riistametsänhoitokonsepti niille maanomistajille ja metsäammattilaisille, jotka haluavat ottaa huomioon riistalajit osana metsätaloutta. Riistametsänhoidon pääkohde metsäkanalinnut ovat sateenvarjolajiryhmä, joiden hyväksi tehdyistä toimenpiteistä hyötyy myös muu metsäluonto.
Kaikki mukaan
Ihmisen aiheuttaman elinympäristökadon ja elinympäristöjen pirstoutumisen mittakaava on valtava ja uraauurtava Helmi-ohjelmakin on vasta alkusoittoa, mikäli kansallisen monimuotoisuusstrategian ja toimenpideohjelman tärkein tavoite halutaan saavuttaa. Strategian tavoitteeksi on kirjattu: Vuoteen 2030 mennessä luontokato on pysäytetty ja luonnon monimuotoisuus alkaa elpyä niin, että vuonna 2035 Suomi on luontopositiivinen. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen vaatii koko yhteiskunnan sitoutumista.
Luontokato ja ilmastonmuutos ovat ongelmia, jotka vaikuttavat suoraan yhteiskuntien toimintakykyyn ja riistatalouden ja metsästyksen edellytyksiin. Riistahallinnon ja metsästäjien on tiedostettava muutosten aiheuttama uhka ja oltava mukana yhteistyössä niiden torjumiseksi.
Suomen riistakeskus on kiitollinen, että saamme olla mukana monimuotoisuustyössä. Olemme ylpeitä maanomistajien ja sidosryhmien kanssa tekemästämme luonnonhoitotyöstä. Tiedostamme metsästykseen liittyvät haasteet ja toivomme, että luontokadon torjumisen eteen tekemämme työ ja siitä saadut opit maanomistajalähtöisyydestä ja paikallisyhteisöjen mukaan saamisesta ohjaavat jatkossa entistä laajempaa yhteistoimintaa.
