Riistasta resurssi – taloudellisen arvon jakaminen

Riistan, erityisesti sorkkaeläinten taloudellinen arvo on suomalaisessa metsästyksessä lähes tunnistamatta. Pelkästään hirvieläinmetsästyksen osalta puhutaan yli 200 miljoonan euron yhteenlasketusta elämysten ja lihan arvosta, jonka osittaisessa tulouttamisessa olemme Suomessa alkutaipaleella.

TekstiTommi HäyrynenKuva Eero Vilmi / Vastavalo
Julkaistu28.4.2020

Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Suomen riistakeskus ovat käynnistäneet maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella kaksivuotisen projektin, joka edistää riistan tuottamaa taloudellista hyvinvointia. Hanke keskittyy riistan taloudellisen arvon tunnistamiseen sekä arvon jakautumisen periaatteiden mallintamiseen.

Riistan taloudellinen hyödyntäminen edellyttää uusia toimintamalleja niin metsästyksen kuin kaupallisen toiminnan suunnittelun suhteen, jotta arvoa kyetään tulouttamaan kaikkien osapuolien eduksi. Läpinäkyvyyden lisääminen edistää yhteistyön rakentumista.

 

Arvonjakoon liittyy haasteita

Kiinnostus riistan taloudelliseen hyödyntämiseen on kasvanut erityisesti valkohäntäpeurojen saalismäärien kasvun myötä. Yhä useammat maanomistajat ja metsästysseurat pohtivat riistan taloudellisen hyödyntämisen mahdollisuuksia.

Erityisesti arvonjakoon liittyvät kysymykset herättävät runsaasti keskustelua. Riistasta syntyvän tulon ositukseen eri toimijaosapuolten välillä ei vaikuta olevan käytännön malleja. Metsästyksen mahdollistamiseen liittyy erilaisia kustannuksia toimijaosapuolten kesken. Kustannusten määrät ja osuudet vaihtelevat luonnollisesti niin alueittain kuin metsästettävien riistaeläinten osalta.

Metsästysseuran näkökulmasta kustannuksia syntyy metsästyksen järjestämisestä, riistanhoidosta sekä metsästysinfran investoinneista ja ylläpidosta. Maanomistajien kustannuksia ovat esimerkiksi metsästettävän riistakannan aiheuttamat metsä- sekä satovahingot sekä tieverkoston ylläpito. Yritystoiminnalle kustannuksia syntyy asiakkaiden hankkimisesta, vakuutuksista sekä muista metsästystapahtumaan liittyvistä järjestelyistä.

Yksi keskeinen tekijä läpinäkyvyyden ja ymmärryksen lisäämiseksi on kohdentaa riistan taloudelliseen hyödyntämiseen liittyviä kustannuksia osana arvonjaon perustaa. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tunnistaa edellä mainittuja kustannuksia sekä jäsentää niitä osaksi arvonjakoperiaatetta, jolloin riistan tuloutettu taloudellinen arvo jakautuisi maanomistaja-, metsästysseura- ja elinkeinotoimijoiden kesken reilusti ja läpinäkyvästi.

Hyödynnetään kestävästi

Riistan taloudellisen hyödyntämisen ehdottomana edellytyksenä on, että metsästys toteutetaan kestävällä tavalla ja palautetaan osa syntyvästä tulosta riistakantojen ylläpitoon.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Suomen riistakeskus ovat aiemmin luoneet käytännössä toimivia ja luotettavia optimointimalleja hirvieläinverotuksen periaatteista, joita aiotaan hyödyntää. Esiin nostetut periaatteet luovat maaseudun toimijoille uusia kestäviä mahdollisuuksia hyödyntää riistaa myös taloudellisen hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Riistan uudenlainen rooli taloudellisen hyvinvoinnin tuottajana osana suomalaista metsästyskulttuuria on mielenkiintoinen haaste. Kysymys on ennen kaikkea ilmapiirin avaamisesta uudenlaisille tavoille hyödyntää riistaa. Näillä valinnoilla on mahdollisuus monipuolistaa vahvaa suomalaista metsästysseurakulttuuria osana yhteiskunnallista kehitystä ja turvata tulevaisuuden toimintaedellytyksiä.

 


Kestävän riistatalouden arvon tulouttaminen Suomessa -hanke keskittyy riistasta saatavan taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseen huomioiden eri riistatoimijoiden näkökulmat riistan taloudellisen arvon tulouttamisessa.

Hanke kestää vuoden 2021 loppuun asti ja se on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön riistatalouden edistämisen erityisavustuksella.


 

Tommi Häyrynen, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit