Riistanhoitoyhdistys — vapaaehtoistyön voimannäyte
Riistanhoitoyhdistyksissä tehdään valtava määrä vapaaehtoistyötä, joka pitää riistahallinnon paikallistason pyörät pyörimässä.
Riistanhoitoyhdistys on riistanhoitomaksun maksaneiden metsästäjien omatoimisuuteen perustuva itsenäinen toimija. Riistahallintoa uudistettaessa vuonna 2011, riistanhoitoyhdistyksistä tuli osa nykyaikaista välillistä julkista hallintoa.
Suomessa on tätä nykyä 282 riistanhoitoyhdistystä ja 2023 alusta yhdistymisten myötä 280 kappaletta. Kullakin on tietty maantieteellinen toiminta-alue. Riistanhoitoyhdistys huolehtii metsästäjien vapaaehtoistoiminnan edistämisestä ja organisoinnista sekä hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Julkisia hallintotehtäviä ovat esimerkiksi metsästäjätutkintojen ja ampumakokeiden järjestäminen.
Mittavaa vapaaehtoistyötä
Julkisten hallintotehtävien lisäksi riistainhoitoyhdistys vastaa kestävän riistatalouden edistämisestä toiminta-alueellaan, kouluttaa ja tiedottaa metsästäjiä sekä tekee nuorisotyötä.
On arvioitu, että riistanhoitoyhdistyksien myötä tehdään vuosittain noin 400 henkilötyövuotta vapaaehtoisyötä. Tähän osallistuvat muun muassa yli 11 000 ammunnanvalvojaa, jotka järjestävät vuosittain 3 000 ampumakoetilaisuutta. Ampumakoe- ja metsästäjätutkintotuotot käytetään pääasiassa näiden toimintojen pyörittämiseen.
Riistanhoitoyhdistykset järjestävät vuosittain Suomen riistakeskuksen koulutusmateriaaleilla yli 900 metsästäjätutkintoon valmentavaa koulutusta. Joka vuosi noin 7 000 henkilöä läpäisee metsästäjätutkinnon ja pääsee metsästysharrastuksen pariin.
Lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa on paljon. Kuluvana vuonna tapahtumia on järjestetty jo nelisen sataa. Toimintatapa vaihtelee paikallisesti leireistä ja kerhoista kouluille järjestettäviin tilaisuuksiin.
Riistanhoitoyhdistysten organisoimalla suurriistavirka-aputoiminnalla on tärkeä eläinsuojelullinen merkitys. Noin 16 000 SRVA-lähtöä tehdään vuosittain vuorokauden ympäri. Poliisin virka-apupyynnön jälkeen SRVA-toimija lähtee kolaripaikalle, noutaa kuolleen eläimen tai varmistaa, ettei eläin jää vammautuneena kärsimään. Video SRVA-toiminnasta katsottavissa Riistainfossa.
Kestävän riistatalouden edistäminen
Kestävä metsästys perustuu kattavaan riistatietoon, jonka analysoi riippumaton tutkimuslaitos. Meillä riistatiedon keräävät vapaaehtoiset ja tutkimuksen tuottaa Luonnonvarakeskus. Riistanhoitoyhdistyksillä on merkittävä rooli laskijoiden kannustamisessa. Kaunein esimerkki vapaaehtoistyön voimasta ovat riistakolmiolaskennat, joita on tehty vuodesta 1988. Vuosittain kesälaskennassa 6 000 metsästäjän laskentaponnistus tuhannella riistakolmiolla tuottaa muutamassa viikossa tuoreeseen riistatietoon perustuvat metsästysajat metsäkanalinnuillemme. Tähän ei pystytä missään muualla maailmassa.
Riistanhoitoyhdistykset tukevat myös petoyhdyshenkilöverkoston toimintaa ja vesilintulaskentoja. Vakiintuneiden riistalaskentojen lisäksi riistanhoitoyhdistykset ovat tärkeä kumppani tutkimuksen kenttätöiden organisoinnissa, olipa kyse DNA-näytteiden keräämisestä tai hirvieläinten näivetystaudin esiintymisen selvittämisestä.
Riistanhoitoyhdistys ei ole metsästysseura
Suomalainen metsästys perustuu vahvasti seuratoimintaan. Metsästysoikeus on sidottu maanomistukseen ja käytännön metsästys tapahtuu pääasiallisesti tietyn alueen metsästysseuran ylläpitämien maanvuokrasopimusten puitteissa ja ehdoilla. Riistanhoitoyhdistys ei ole metsästäjien edunvalvoja, eikä sillä ole tekemistä käytännön metsästysjärjestelyiden kanssa.
Riistanhoitoyhdistysten toiminta rahoitetaan pääasiassa metsästäjiltä kerättävillä riistanhoitomaksuvaroilla. Varoista myönnetään vuosittain kullekin riistanhoitoyhdistykselle summa, joka perustuu jäsenmäärän lisäksi kahden edellisen vuoden toimintaan. Riistanhoitoyhdistyksen saama valtionapu on sitä suurempi, mitä aktiivisemmin se toteuttaa ydintehtäviään. Riistanhoitoyhdistykset voivat valtionavun lisäksi rahoittaa toimintaansa metsästäjäkurssista tai vaikkapa SRVA-tehtävien kohde-eläinten lihan myynnistä saatavilla tuotoilla.
