Riistakohteet metsänomistajien tietoon

Kehittämällä riistan elinympäristöjä koskevaa paikkatietoa saamme metsänomistajat ja metsäammattilaiset tietoisiksi kunkin metsikön riistallisista mahdollisuuksista. Ja nimenomaan vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien hoksaamisestahan riistametsänhoidossa on pitkälti kyse. Tätä varten käynnistettiin METSO-rahoituksella Digiriistametsä -hanke, jolla tietoa tuotetaan metsänomistajien käyttöön.

TekstiJanne Miettinen, Mikko KesäläKuva Janne Miettinen
Julkaistu1.12.2017

Digiriistametsä -hankkeessa rakennetaan Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi -järjestelmään riistametsänhoitoa tukevia paikkatietoaineistoja. Niiden avulla voidaan arvioida metsäalueen soveltuvuutta kanalintujen elinympäristöksi. Järjestelmään tuotetaan laserkeilausaineistosta niin sanottuja hotspotteja, jotka ovat riistan kannalta rakenteeltaan lupaavia kohteita.  Niiden muodostamisessa avainasemassa ovat vallitsevan latvuskerroksen alapuolelta, enintään 5 metrin korkeudelta tulevat laserkeilauskaiut, jotka kertovat riistalle suojaa tarjoavan alikasvoksen määrästä. Lisäksi huomioidaan muun muassa puuston pituus sekä latvuspeiton ja puulajien riittävä määrä.

 

Aineisto kertoo puuston kerroksellisuudesta

Edellä mainitut laserkeilausaineiston alakaiut kertovat tarkasteltavan alueen puuston kerroksellisuudesta. Alikasvoksen tai pensaskerroksen tuoman suojan tiedetään olevan metsäkanalinnuille ensiarvoisen tärkeä metsän rakennepiirre. Tarkastelun kohteena ovat noin 2,5 aarin kokoiset alueet (pikselin sivu 16 metriä). Tällä hetkellä valmiina ovat muun muassa Porin, Kuopion, Muhoksen, Pudasjärven ja Sodankylän aineistot. Vuoden 2018 aikana tuotamme aineiston kaikille Suomessa tähän saakka keilatuille alueille, joita on noin 60 prosenttia maan pinta-alasta. Uusia alueita keilataan vuosittain, ja 2020-luvun alkuvuosina aineisto kattaa koko Suomen. Tulokset välitetään metsänomistajien käyttöön Metsään.fi -järjestelmän kautta.

Jatkossa laserkeilaukseen pohjautuvan paikallisen metsän rakenteen rinnalle toteutetaan analyysit, joissa maiseman sopivuus metsäkanalinnuille analysoidaan laajemmalla mittakaavatasolla. Analyysissä huomioidaan myös elinympäristöjen kytkeytyneisyys.

 

Joukkoistamista ja koulutusta

Hankkeessa testataan metsätiedon keruun joukkoistamista metsästäjien avulla. Jo nyt metsästäjät voivat tallentaa metsäkanalintujen elinympäristöjen sijainteja Oma riista -palveluun. Niitä hankkeessa tullaan hyödyntämään ainakin paikkatietoaineistojen luokituksen testaamiseen. Vuonna 2018 pyrimme saamaan Oma riistaan kentät, joiden avulla voidaan ilmoittaa myös tietoja riistaeläinten aiheuttamista metsävahingoista.

Hankkeen kolmas tavoite on lisätä metsäammattilaisten tietoa ja osaamista riistametsänhoidosta ja tietojärjestelmien käyttömahdollisuuksista. Tähän liittyen valmistellaan koulutuskohteita Suomen eri osiin. Tähän mennessä on järjestetty 6 koulutustilaisuutta. Koulutusta jatketaan vuonna 2018.

 

Omien tavoitteiden mukaiset valinnat mahdollisiksi

Hankkeen tavoitteena on saada riistalle tärkeät kohteet ja niiden tarjoamat monet mahdollisuudet näkyviksi. Sen myötä metsänomistaja voi kysyä metsäammattilaisilta metsänsä hoitoon riistaa suosivia vaihtoehtoja. Riistan elinympäristöjen hoidossa, samoin kuin muissakin talousmetsien hoidon menetelmissä avainkohta on mahdollisuuksien näkyviksi tekeminen. Vaihtoehtojen avulla jokaisella metsänomistajalla on mahdollisuus tehdä oman arvopohjansa ja tavoitteidensa mukaisia päätöksiä.

 

Digiriistametsä -hanke

Digiriistametsä -hanke on Suomen metsäkeskuksen ja Suomen riistakeskuksen yhteishanke, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.  Hanke on osa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSOa. Hanke jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka ja sen tärkeimmät tavoitteet liittyvät paikkatietoaineistojen kehittämiseen ja koulutukseen. Hanke on jatkoa Riistaa reunoilta, Askel riistametsään ja Riistametsänhoidon edelläkävijät METSO -hankkeille ja se jalkauttaa edellisten tapaan käytäntöön valtakunnallista metsäkanalintujen kannanhoitosuunnitelmaa.

Lisää tietoa hankkeesta

Janne Miettinen, erikoissuunnittelija Suomen riistakeskus

Mikko Kesälä, projektipäällikkö Suomen metsäkeskus

0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit