Poikue, Poikue, Poikue – SOTKA-kosteikkojen tuloslaskenta 2023

Maanomistajalähtöisiä. Kustannustehokkaita. Elämää kuhisevia. Vesiä puhdistavia. Virtaamia tasaavia. Maisemaa elävöittäviä. Arkijärjellä toteutettuja luovia kosteikkoratkaisuja.

TekstiMikko AlhainenKuvat Mikko Alhainen ja Tero Salmela
Julkaistu3.4.2023

Vuosina 2020–2022 SOTKA-kosteikot-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin yhteensä 43 vesilintujen elinympäristökunnostusta, joiden yhteispinta-ala on 635 hehtaaria. Kohteet valittiin yli 200 kohde-esityksen joukosta, joista yli sadalle tehtiin maastokäynti.

Maanomistajien ja paikallisten yhdistysten tahtotilasta voimansa saava toimintamalli vipusi keskimäärin yli 7 000 euron yksityisen omarahoituksen kosteikoille, yhteensä noin 308 000 euroa.

Hankkeen ydin on kosteikkojen kunnostaminen. Kokonaiskustannukset huomioiden kosteikkohehtaarin keskikustannus oli noin 3 600 euroa/hehtaari sisältäen toteutuksen lisäksi suunnittelun, viestinnän ja hankehallinnon. Kolmen vuoden kosteikkojen toteutusurakka on nyt viimeistelyvaiheessa ja kesällä 2023 kosteikot alkavat näyttää todellista poikuepotentiaaliaan.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Jatkohanke (2023–2024) keskittyy hyvien poikueympäristöjen suunnitteluun. Tavoitteena on laatia kosteikkosuunnitelmat vähintään 40 kohteelle. Suunnitelmien, varsinkin kustannustehokkaiden ja toimivien, saatavuus on kosteikkotyön pullonkaula, jota SOTKA-kosteikot-hanke auttaa leventämään.

Maanomistajat ja paikalliset toimijat voivat hakea olemassa olevia rahoituksia kosteikkounelmiensa toteuttamiseen. Kosteikkojen rahoitusmahdollisuudet ovat moninkertaistuneet viime vuosina. Käytössä on muun muassa Metsäkeskuksen luonnonhoito- ja Helmi-rahat, Kunta- ja Järjestö-Helmi, Vesiensuojelun tehostamisohjelma, ei-tuotannollinen korvaus, hankkeet ja säätiöt.

Patoamalla paras

Kevätkesän tulvaniittyjä vesilintujen, kahlaajien, sammakoiden ja haukien pienille poikasille sekä maalaismaiseman notkojen tulvitusta majavaa matkien: siinä SOTKA-kosteikkojen tulokulma pähkinänkuoressa. Kausikosteikot ovat erittäin hyviä, jopa parhaita, puolisukeltajasorsien poikueympäristöjä. Kausikosteikoille ei useimmiten pääse kehittymään ravinnosta kilpailevaa särkikalakantaa, vaan kosteikossa runsaslukuisina kuhisevat vesiselkärangattomat tarjoavat untuvikoille unelmien kattauksen.

Vedenpinnan säätely vuodenkierron aikana ja luontaista tulvarytmiä mukaillen on avain menestykseen ja kohteiden hyvään hoitoon. Padot pidättävät tulvaa touko-kesäkuussa sekä syyssateiden aikaan. Keskikesällä alivirtausluukut saavat olla auki ja osa settilankuista sivussa. Tällöin vesi pääsee laskemaan hieman, rantaniityt kuivahtamaan ja kosteikkoon muodostumaan varastotilaa ukkoskuurojen nostamien äkkitulvien varalle. Talveksi kosteikko voidaan tyhjentää  täysin, jotta kevättulva voidaan nostaa kosteikolle ennen ympäröivien vesistöjen jäiden lähtöä. Talvella tyhjälle kosteikolle voidaan vastaanottaa ilmastonmuutoksen myötä yleistyneet talvitulvat.

Pesimäsaarekkeet tai -lautat ja pienpetopyynti lääke lintujärville

Rehevä matala järvi, mutta missä vesilintujen vilske ja pienten lokkien nauru? Vesilintujen kannanhoidon ensivasteena voi käyttää pesimä- ja lepäilysuojaa tarjoavia pesimäsaarekkeita tai aina sopivalla korkeudella olevia kelluvia pesimäsaaria. Saaret tarjoavat suojaisia pesäpaikkoja sotkille ja pienille lokeille, jotka ovat kosteikon elintärkeä ilmapuolustus. Pitkin maisemia kuoriutuneiden puolisukeltajien ja telkkien poikaset viihtyvät saarekkeilla, sillä niillä on turvallista kuivatella ja hoitaa höyhenpukua kuntoon.

Pienpetopyynnin merkitystä ei voi liikaa korostaa. SOTKA-kosteikkojen pienpetopyynnin peruspaketti on supikoiran loukku ja loukkuvahti, riistakamera tilanneseurantaan sekä muutamia minkinrautoja. Syksyinen pienpetopyynti helpottaa kevään tehopyyntiä, ja jokainen kevättalvella poistettu pienpeto parantaa pesimämenestystä. Mitä vähemmän pienpetoja, sitä enemmän poikueita.

Yksinkertaisia kelluvia pesimäsaaria voi rakentaa talkoilla tavallisesta rautakauppatavarasta.

Suurena tavoitteena 500 lintukosteikkoa

Helmi-elinympäristöohjelman tavoite kunnostaa 500 laadukasta lintukosteikkoa suojelualueverkoston ulkopuolelle vuoteen 2030 mennessä on kunnianhimoinen, mutta ei mahdoton. Hallinnonalojen yhteistyö on tavoitteeseen pääsyssä ratkaisevaa.

Suomen metsäkeskus aloittaa lintukosteikkojen suunnittelun ja toteutuksen tänä vuonna luonnonhoitohanke-työtavalla. Metsäkeskuksen ja riistakeskuksen yhteistyö kosteikkojen suunnittelussa ja toteutuksessa on hyvällä mallilla. Molempien tavoitteena on toimivat kosteikot ja vesilintuelinympäristöt. Tiiviillä tiedonvaihdolla voimme tukea toisiamme ja edistää mahdollisimman monen laadukkaan kosteikon toteutumista.

Kosteikkojen kunnostusjuna on liikkeellä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii riittävät resurssit, ja tässä maanomistajalähtöisessä luonnonhoitotyössä kokonaishyödyn suhde kustannuksiin on kohdillaan. Ytimessä on luonnon monimuotoisuus, vesiensuojelu, virtaamahallinta, hiilen sidonta ja taantuvien vesilintukantojen pelastaminen.