Peurajahdissa urakka jatkuu
Lounaisessa Suomessa peurakannan kasvun pysäyttäminen ja leikkaaminen olivat viime metsästyskauden suuri ponnistus. Peurasaalis kohosi lopulta selvästi aiempia vuosia suuremmaksi lähes 53 000 yksilöön. Tuoreen kanta-arvion mukaan peurakanta on kuitenkin edelleen kasvanut ja kannan pienentämistavoite edellyttää määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä myös tulevaisuudessa.
Valkohäntäpeurakanta on viime vuosina selvästi runsastunut, mutta viime kauden metsästyksellä kannan kasvu hidastui. Luonnonvarakeskuksen tuoreen maaliskuun lopussa julkaiseman kanta-arvion mukaan koko maan kanta oli keskimäärin 111 500 yksilöä (95 % luottamusväli 106 500– 117 000 yksilöä) ja kanta-arvio osoitti 7,4 prosentin kasvua edelliseen vuoteen nähden.
Valkohäntäpeurakanta ja -saalis painottuvat voimakkaasti Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Etelä-Hämeen, Satakunnan ja Pohjois-Hämeen riistakeskusalueille. Muualla maassa peuratiheydet ovat huomattavasti pienempiä, vaikka peuroja esiintyy aina Pohjois-Savoa myöten.
Kasvaneen kannan myötä saalismäärän lisäksi peurakolarit ja -vahingot viljelyksillä ovat runsastuneet. Kannan kasvu onkin herättänyt runsaasti keskustelua kannan säätelyn toimivuudesta.
Määrätietoinen työ ratkaisee
Alueelliset riistaneuvostot ovat asettaneet tiheän peurakannan alueilla tavoitteeksi peurakannan pienentämisen ja Suomen riistakeskus ja riistanhoitoyhdistykset työskentelevät tavoitteen saavuttamiseksi. Paikallisten metsästäjien sitoutuminen tavoitteeseen on ratkaisevan tärkeää ja tämä pyritään varmistamaan muun muassa neuvonnan, koulutuksen ja viestinnän avulla.
Osoituksena eri toimijoiden sitoutumisesta kannan leikkaamiseen voidaan pitää viime kaudella ennätyslukemiin kohonnutta peurasaalista ja saaliin rakennetta, jossa naaraiden osuus on aiempaa suurempi.
Koko maassa peurasaalis nousi edellisestä vuodesta lähes 12 000 yksilöllä yhteensä noin 53 000 yksilöön. Koko saaliista peräti 95 prosenttia kertyi viiden vahvan peurakannan riistakeskusalueelta. Metsästysseuroissa huomattava saalismäärän lisäys tarkoitti monin paikoin kovaa työtä, josta metsästäjät selvisivät hienosti. Muualla maassa harvemman peurakannan alueella kanta ja saalis ja siten myös peuroista aiheutuvat vaikutukset ovat selvästi pienempiä.
Metsästysaikaa pidennettiin
Metsästysajan pidentäminen on osaltaan auttanut valkohäntäpeurasaaliin huomattavaa lisäystä. Suomen riistakeskus ja riistanhoitoyhdistykset ovat kannustaneet koko metsästyskauden hyödyntämiseen. Alkukauden metsästyksen lisäämisellä peurajahti saadaan hyvään alkuun ennen hirvijahtia ja samalla loka-marraskuun perinteisesti korkeaa kolarikertymää pienennettyä. Syyskuun vahtimismetsästyskausi on vielä verrattain tuore muutos, mutta alkukauden peurasaalis nousi viime kaudella jo selvästi edellisvuotta suuremmaksi, kaikkiaan noin 4 300 yksilöön.
Viime metsästyskaudella oli ensimmäistä kertaa mahdollista jatkaa metsästystä helmikuun puoliväliin saakka. Tammikuun lopun jälkeen metsästyksessä ei kuitenkaan saa käyttää koiraa. Suuri osa peurasaaliista saadaan vahtimismetsästyksessä, joten helmikuulle pidennetty metsästyskausi näkyi selvästi saaliskertymää nostavana uudistuksena. Helmikuun aikana koko maassa saatiin saaliiksi vajaat 4 300 valkohäntäpeuraa.
Työ jatkuu
Tuoreen kanta-arvion perusteella peurakannan leikkaamista tiheän peurakannan alueella ei korkeasta saalismäärästä huolimatta saavutettu joitakin yksittäisiä riistanhoitoyhdistyksiä lukuun ottamatta. Siten vahvan peurakannan alueella ponnistelut peurakannan pienentämiseksi jatkuvat ja tulevalla metsästyskaudella peurakaatoihin tarvitaan jälleen huomattava korotus, jotta kannan kehitys saadaan kääntymään laskuun. Tuoreiden kanta-arvioiden perusteella tarkastellaan peuratilannetta ja laaditaan niiden perusteella verotussuunnitelmat tulevalle kaudelle. Viime metsästyskauden osalta käytiin vilkasta keskustelua pyyntilupamäärän riittävyydestä ja onkin tärkeää, että tulevalle kaudelle pyyntilupia haetaan riittävästi ja ne käytetään tehokkaasti. Tavoitteena on vahvan peura-alueen osalta lupamäärän selvä nosto viime kaudesta, jotta pyyntilupamäärä ei rajoita tarvittavaa kannan leikkaamista millään alueella.
Metsästysseuroissa käytännöt lupien jakamisessa on tarkistettava sellaisiksi, että lupien käyttämiselle ei muodostu turhia rakenteellisia rajoitteita. Edelleen saaliissa tulee kiinnittää huomiota myös riittävään naaraiden osuuteen. Korkean saalismäärän saavuttaminen edellyttää koko metsästyskauden hyödyntämistä.
Peurakannan säätelyä pyritään kehittämään eri hankkeissa, joissa muun muassa kehitetään pienten hirvieläinten kannan arviointia ja verotussuunnittelua sekä edistetään metsästysmahdollisuuksia ja parannetaan riistalihan käsittelyyn liittyvää logistiikkaa. Tavoitteena on suunnitelmallinen ja riistatietoon perustuva peurakannan säätely, jonka avulla asetetut tavoitteet voidaan toteuttaa.
Jani Körhämö, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus
