Petoyhdyshenkilöiden koulutus uudistuu
Petoyhdyshenkilöiden koulutusmateriaali uudistuu ja siirtyy verkkoon kesällä 2021. Tavoitteena on yhtenäistää toimintaa ja terävöittää petoyhdyshenkilöverkoston roolia.
Petoyhdyshenkilöksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on käynyt Suomen riistakeskuksen järjestämän koulutuksen. Koulutuspaketti on laadittu yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Koulutusmateriaalia päivitetään parhaillaan sähköiseen muotoon.
Uudistuksen tavoitteena on helpommin pureskeltava paketti, joka yhtenäistää verkoston toimintaa koko maassa ja terävöittää entisestään petoyhdyshenkilön roolia osana suurpetokantojen seurantaa. Koulutus sisältää videoita ja muita sähköisen ympäristön tuomia mahdollisuuksia.
Oppituntimaiset kokonaisuudet ovat verkossa vapaasti omaan tahtiin opiskeltavissa. Kunkin osion opiskelun jälkeen on mahdollista suorittaa testi. Uusilta petoyhdyshenkilöiltä edellytetään kaikkien oppituntien hyväksyttyä suorittamista.
Sähköinen koulutusmateriaali ja testi otetaan koekäyttöön kesällä 2021. Koulutuksen uudistaminen on osa SusiLIFE-hanketta.
Uusi opas 2021 alussa
Koulutusmateriaalin uudistamisen lisäksi Suomen riistakeskus on tekemässä painettua opasta petoyhdyshenkilöille. Kirjaan kootaan ensimmäistä kertaa yhteen kaikki petoyhdyshenkilön tarvitsema tieto.
Oppaassa kerrotaan muun muassa petoyhdyshenkilötoiminnan periaatteet ja vastuut, sekä käydään läpi petoyhdyshenkilöverkoston historiaa. Tärkeänä osana ovat suurpetojen ekologia ja jälkien tunnistus maastossa. Myös petovahinkojen tunnistaminen saa oman lukunsa.
Opas julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi vuoden 2021 alkupuolella. Kirja on saatavilla myös sähköisenä.
Susien DNA-näytekeräys
Petoyhdyshenkilöiden keräämät havainnot ovat suurpetokantojen arvioinnin perusta. Karhusta, ilveksestä ja ahmasta kerätään pääosin jälkihavaintoja, mutta sudesta myös ulosteen DNA-näytteitä. DNA-keräys täydentää havaintoaineiston tuottamaa tietoa. Kaikki uudet petoyhdyshenkilöt koulutetaan DNA-keräykseen.
Susien DNA-näytekeräys aloitettiin vuonna 2015 Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen yhteishankkeena muutamilla reviireillä. Siitä lähtien DNA-näytekeräys on ollut osa susikannan seurantaa. Talvella 2020–2021 DNA-näytekeräys laajenee kaikille susien lauma- ja parireviireille. Keräys kohdennetaan tunnetuille reviireille petoyhdyshenkilöiden kirjaamien havaintojen perusteella.
DNA-keräyksen avulla voidaan yksilöidä susia ja saada tietoa reviirillä asuvien susien lukumäärästä, reviirien rajoista ja pentujen syntymästä. Mikäli näytteitä saadaan riittävästi, antaa menetelmä tietoa, jota ei muilla tavoilla ole saatavissa. DNA-näytteiden keräysaika on marraskuun alusta helmikuun loppuun.
Suomen riistakeskus avustaa keräysverkoston laajentamisessa. Kullekin keräysalueelle tarvitaan vähintään yksi keräysvastaava ja 5–10 kerääjää. Keräysvastaava jakaa ohje- ja näytekeräysmateriaalit kerääjille, ottaa vastaan alueen näytteet ja toimittaa ne edelleen analysoitavaksi. Lähes kaikki keräysvastaavat ovat petoyhdyshenkilöitä. Heillä on tehtävään hyvät valmiudet, sillä he tuntevat paitsi jäljet ja jätökset myös alueensa petotilanteen. Kerääjäksi voi petoyhdyshenkilöiden lisäksi hakeutua kuka tahansa luontoharrastaja, jolla on kokemusta jälkien ja ulosteiden tunnistamisesta.
SusiLIFE-hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus, Metsähallitus, Itä-Suomen poliisilaitos ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri.
Hanketta rahoittavat Euroopan unionin LIFE-ohjelma, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja toteuttavat organisaatiot. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry rahoittaa kotieläinten suojaamista ja vahinkojen ennaltaehkäisyä koskevia toimenpiteitä.
Lisää tietoa hankkeesta www.susilife.fi.
Olli Kursula riistapäällikkö ja Mari Tikkunen erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus
