Metsästys myötätuulessa
Suomen riistakeskus (ja sen edeltäjä Metsästäjäin keskusjärjestö) on seurannut suuren yleisön metsästysasenteita kyselytutkimuksilla jo neljällä vuosikymmenellä. Aineisto on ainutlaatuinen, sillä kysymyspatteri on pysynyt vertailukelpoisena koko tutkimusajanjakson. Tulokset kertovat luotettavasti kansalaisten metsästysasenteista. Vuonna 2018 kyselyn toteutti Taloustutkimus ja siihen vastasi 1016 kansalaista.
Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että suomalaisten suhtautuminen metsästykseen on nyt myönteisempää kuin koskaan aiemmin. Kielteisesti suhtautuvien määrä on ollut laskussa koko pitkän tutkimusjakson ajan.
Vuonna 1986 tehdyn ensimmäisen tutkimuksen mukaan myönteisesti metsästykseen suhtautui 48 prosenttia suomalaisista ja kielteisesti 31 prosenttia. Uusimmassa tutkimuksessa 66 prosenttia vastaajista ilmoittautui metsästysmyönteisiksi ja vain 10 prosenttia suhtautui metsästykseen kielteisesti.
Tutkimuksella kartoitettiin myös kansalaisten suurpetoasenteita. Suurpetokantojen säätely metsästyksellä saa laajan hyväksynnän, sillä neljä viidestä vastaajasta hyväksyy niiden metsästyksen. Lisäksi kansalaisten luottamus riistantutkimuksen suurpetokanta-arvioihin on kasvanut merkittävästi edelliseen kyselyyn (2013) verrattuna. Tuloksia esitellään tarkemmin tässä samassa Riistan vuoksi numerossa.
Mikä on johtanut tähän myönteiseen kehitykseen? Vastaus on yksinkertainen: metsästäjien toiminta on parantunut 1980-lukuun verrattuna. Tärkeitä elementtejä ovat olleet metsästyksen eettisyyden korostaminen, metsästäjien osallistuminen riistalaskentoihin kestävyyden varmistamiseksi sekä muu tutkimusyhteistyö, riistan elinympäristö- ja luonnonhoitohankkeiden toteuttaminen ja vieraspetojen aktiivinen pyytäminen.
Kaikki tämä on edellyttänyt metsästäjiä, jotka ovat aina olleet valmiita tekemään talkootyötä harrastuksensa puolesta. Tämä on poikkeuksellinen erityisvahvuutemme Suomessa.
Riistahallinto on omalla toiminnallaan luonut tai tukenut yllämainittuja toimintalinjoja. Tällä hetkellä riistakeskus kehittää luomaansa riistametsänhoidon konseptia, työskentelee Pohjoismaiden kanssa estääkseen supikoiran leviämisen Skandinaviaan ja edistää riistatiedon käyttöä hirvieläin- ja kanalintukantojen hoidossa. Kotiseutukosteikko Life+ hankkeemme sai juuri kansainvälisen riistansuojeluneuvoston (CIC) maailmanlaajuisen Markhor-palkinnon. Kahden vuoden välein jaettava palkinto myönnetään luonnonhoidossa ja suojelussa ansioituneelle henkilölle, organisaatiolle tai projektille.
Työ jatkuu. Haluamme entistä voimakkaammin tukea metsästäjien, metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten paikallista työtä. Riistahallintolain tuomien uusien tehtävien myötä olemme valitettavasti ehtineet entistä harvemmin ”kentälle” tukemaan tätä työtä.
Tähän haluamme muutoksen. Keväällä 2019 aloitamme ison sorkkaeläinkantojen hoidon kehittämishankkeen, jonka päätavoitteena on tukea paikallista toimintaa. Palkkaamme yhdeksän määräaikaista suunnittelijaa tukemaan kenttää. Riistan vuoksi.
Jarkko Nurmi, riistatalouspäällikkö, Suomen riistakeskus
