Metsästyksen kohdentamisella vähennetään liikenne- ja maatalousvahinkoja

Viime vuosina voimakkaasti runsastunut valkohäntäpeurakanta aiheuttaa suurimman osan lounaisen Suomen riistaeläinonnettomuuksista ja maatalousvahingoista. Metsästyksen tavoitteena on kannan pienentäminen. Viime metsästyskaudella peurasaalis kasvoi lähes 53 000 yksilöön, mutta kuluvalla metsästyskaudella tähtäimessä on vielä huomattavasti suurempi saalis. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kannan kasvun taittaminen edellyttää yli 63 000 peuran kaatamista.

Saaliin rakenne ohjaa kannan kehitystä

Saalismäärän lisäksi merkitystä on myös saaliin rakenteella, koska sillä voidaan osaltaan vaikuttaa kannan kehitykseen. Suomen riistakeskus on ohjannut metsästystä suosituksin ja osin lupaehdoinkin siten, että aikuisia naaraspeuroja kaadettaisiin enemmän kuin uroksia. Tavoitteena on kannan tuottavuuden pienentäminen. Asiaan on tartuttu ja saaliin rakenteessa on saavutettu muutos aiempaan verrattuna lähes koko vahvalla peura-alueella.

Vahinkoja voidaan ehkäistä metsästyksen ajallisella ja paikallisella kohdentamisella. Valkohäntäpeurojen metsästys vahtimalla jo syyskuussa tuli mahdolliseksi muutama vuosi sitten ja alkukauden saalismäärät ovat sittemmin nousseet vuosittain. Suomen riistakeskus kehottaa hyödyntämään tehokkaasti alkusyksyn peuranpyynnissä, jotta eläinten määrä liikenteessä olisi pienempi myöhemmin syksyllä olosuhteiden huonontuessa. Alkusyksyn metsästyksellä voidaan vähentää myös vahinkoja viljelyksillä.

Vahinkokarttoja metsästyksen kohdentamiseen

Suomen riistakeskuksen Hirvitalousalueiden toiminnan kehittämishankkeessa on tuotettu korkean vahinkoriskin kohteista karttoja metsästyksen kohdentamiseksi. Kolarikarttoihin on merkitty tieosuudet, joilla on sattunut valkohäntäpeurakolareita vuoden 2019 ensimmäisen puoliskon aikana. Tiedot perustuvat suurriistavirka-aputoimijoiden raportoimaan paikkatietoon.

Metsästysseurat voivat karttojen avulla kohdentaa metsästystä kolarialtteimpien tieosuuksien läheisyyteen ja pyrkiä esimerkiksi ruokinnalla vaikuttamaan eläinten liikkumiseen pois vilkkailta teiltä.

Paikkatietoa viime vuosien hirvieläinkolareista on saatavilla myös sähköisestä karttapalvelusta. Palvelussa voi valita näkyville kolarit vuosittain tai kuukausittain, sekä esimerkiksi lämpökartan pahimmista kolarialueista.

Viljelysvahinkojen estämiseksi metsästystä voidaan kohdentaa vahinkoalttiille viljelyksille ja niiden lähiympäristöön. Vahinkokartoissa on kuvattu 1x1km ruuduittain hirvieläinvahingoille erityisen alttiiden kasvulohkojen yhteispinta-alat. Kasvilajeja ovat muun muassa suurin osa juureksista, marjoista ja vihanneksista. Tärkeimpinä porkkana ja mansikka. Valittavana on lisäksi kartat, jotka ottavat huomioon kaikki juurekset, marjat ja vihannekset sekä syysviljat. Eri kasvilajien vahinkoriskin arvioinnissa on tehty yhteistyötä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) kanssa.

Hanke kehittää kannanhoitoa

Hirvitalousalueiden toiminnan kehittäminen -hanke on mittava panostus hirvieläinten kannanhoidon kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on edistää riistatiedon käyttöä, kehittää verotussuunnittelua ja monilajista kannanhoitoa sekä kehittää metsä- ja tieliikennevahinkojen ennaltaehkäisyä.

Hankkeessa työskentelee kolmen vuoden ajan yhdeksän hirvitalousaluesuunnittelijaa, mikä mahdollistaa laajan koulutustoiminnan jopa paikallistasolla. Hankkeessa edistetään myös yhteistyötä sidosryhmien kanssa.

Lisää tietoa hankkeesta www.hirvielaimet.fi

Hankkeen blogi

Jani Körhämö, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus