Merialueen hyljekantojen hoitosuunnitelma

Menneinä aikoina hylkeillä on ollut vahva rooli koko kansantalouden perustana. Muutos nykyaikaan on huomattava. Hylkeiden hoitosuunnitelman päivityksen yhteydessä tehdyn kansalaiskyselyn perusteella suomalainen mieltää hylkeet ensisijaisesti yllätystä ja iloa tuottaviksi kokemukseksi. Vaikka suurin osa suomalaisista pitää hylkeenmetsästystä hyväksyttävänä, ei niitä mielletä hyötykäytön kohteina.

Harva tuntee merialueen hyljelajit

Kaikkiaan suomalaisilla on heikot tiedot hylkeistä. Lähes 40 prosenttia kansalaisista ei tiennyt, että Suomen rannikkoalueilla elää kaksi eri hyljelajia. Harmaahylkeen lasketun kannankoon Suomen rannikolla tiesi 21 prosenttia kansalaisista. Lähes saman verran ihmisistä (22 %) tiesi, että Suomen etelärannikon norppapopulaatio on vain joitakin satoja yksilöitä.

Hylkeet mielletään edelleen vahvasti suojelun tarpeessa oleviksi merinisäkkäiksi.

Hyljekantojen kasvu on ajanut rannikkokalastuksen ahdinkoon

Luonnonvarakeskuksen mukaan vuonna 2017 merialueella oli 433 ykkösluokan ammattikalastajaa, joiden ansioista yli 10 000 euroa muodostuu kalastuksesta. Määrä on kymmenessä vuodessa vähentynyt alle puoleen.

Rannikkokalastuksen piirissä erityisesti harmaahylje on vaikuttanut kalastuksen kannattavuuteen. Passiivisten verkkopyydysten laskeminen on monilla alueilla mahdotonta, koska hylkeet syövät saaliin ja rikkovat pyydyksiä. Ammattimainen verkkokalastus on paikoin lopetettu kannattamattomana.

Apua ongelmiin on vuosien varrella saatu push up-rysistä, jotka on suunniteltu hylkeitä kestäviksi ja joihin on kehitetty hylkeiden rysiin menoa estäviä rakenteita. Samaan aikaan on kehitetty laitteistoa rysissä käyvien hylkeiden karkottamiseen ja vangitsemiseen. Kehitystyötä on tehty tutkijoiden ja ammattikalastajien yhteistyönä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukemien innovaatio-ohjelmien avulla.

Yhteistyötä ongelmien ratkaisemiseksi on jatkettava. Samalla on varmistettava, että kalastajien saamat tuet auttavat alalla jatkavia siinä murroksessa, jonka hylkeistä johtuvat muutokset ovat aiheuttaneet. Viime vuosina tukien määrä on selvästi pudonnut. Tukimuodoissa tulee huomioida suorat tuet elinkeinolle (saalis- ja pyydysvahinkokorvaukset), sekä muut tuet, kuten investoinnit hylkeen kestäviin pyydyksiin. On syytä muistaa, että hylkeen kestävät pyydykset vanhenevat ja ensimmäiset hylkeenkestäviksi kehitetyt rysät alkavat olla käyttöikänsä lopussa.

Hylkeiden metsästystä on varaa lisätä

Vuosittain Suomen riistakeskukselle on ilmoittanut hyljesaalista noin sata metsästäjää. Vertailun vuoksi metsäkaurissaaliita ilmoittaa yli 5 000 metsästäjää. Osin vähäisestä metsästäjämäärästä johtuen harmaahylkeen metsästyskiintiöstä (1 050 yksilöä) saavutetaan vuosittain noin 20 prosenttia.

Leudot talvet ovat vaikeuttaneet jäältä tapahtuvaa pyyntiä. Luodoilta pyytämisen ongelmana taas ovat lisääntynyt tuulisuus ja kunnollisten metsästyspaikkojen vähäisyys. Suomen riistakeskus on syksyn 2018 aikana selvittänyt kyselyllä hylkeiden metsästykseen vaikuttavia tekijöitä.

Selvää on, että nykyisiä pyyntimahdollisuuksia ei ole varaa heikentää, jos halutaan pyynnin jatkuvan edes nykyisessä määrin.

Ammattikalastajien pyydyksillä sekä kalanviljelylaitoksilla vierailevat hylkeet ovat suomalaisten mielestä pahin hylkeiden aiheuttamista ongelmista. Luonnonvarakeskuksen selvitysten mukaan nämä pyydyksillä vierailevat hylkeet ovat lähes yksinomaan uroksia. Niiden pyynnin tehostaminen auttaisi kalaelinkeinon harjoittajia.

Rysien ja kalanviljelylaitosten yhteydessä olevista hylkeen elävänä vangitsevista pyydyksistä saalis on helppo saada talteen ja ottaa hyötykäyttöön. Toiminnan edistämiseksi tarvitaan uutta yhteistyötä metsästäjien ja kalaelinkeinon välillä. Yhteistyötä voitaisiin tukea esimerkiksi kalatalouden innovaatio-ohjelman kautta.

Kauppapolitiikka saaliin hyödyntämisen esteenä

Vuonna 2009 EU oli myöntämässä Suomelle poikkeusta pienimuotoiseen hyljetuotteiden kauppaan. Tämä ei toteutunut, sillä Maailman kauppajärjestö päätti poikkeuksen olevan järjestön sääntöjen vastainen. Päätös sinetöitiin sittemmin EU:n asetuksella hyljetuotteiden kauppakiellosta. Itämeren alueella pyydetyistä hylkeistä valmistettuja tuotteita ei ole voinut laillisesti myydä 18.10.2015 jälkeen.

Kauppakielto vaikuttaa myös saalismääriin. Pienellä hylkeitä pyytämään erikoistuneella metsästäjäryhmällä on jo erilaisia hylkeistä tehtyjä hyödykkeitä, eikä niitä haluta ampua, jos saalista ei voi järkevästi hyödyntää.

Useat hoitosuunnitelman sidosryhmätahot, alueelliset riistaneuvostot sekä metsästäjien enemmistö ovat valmiita sallimaan pienimuotoisen hyljetuotteiden kaupan. EU-tason päätöksen aikaansaamiseksi tarvitaan kuitenkin useiden maiden yhteinen näkemys.

Viime vuosina hylkeiden aiheuttamat ongelmat ovat lisääntyneet myös Etelä-Itämerellä. Esiin on tullut hylkeen kantamat loiset ja niiden mahdollinen vaikutus Itämeren turskaan. Kiinnostus hylkeiden kannansäätelyä kohtaan on Itämerellä aikaisempaa suurempaa.

Lisää tietoa hoitosuunnitelmasta

Mikko Toivola, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus