Kuhinaa Kurjennevalla

Nurmolainen metsästysseura Kurjennevan Eränkävijät panostaa elinympäristöjen hoitoon, vastuulliseen ja eettiseen metsästykseen sekä yhteistyöhön.

TekstiJarkko NurmiKuva Juha Heikkilä
Julkaistu29.11.2019

Seuran alueelle on kunnostettu noin 20 hehtaaria uusia vesilintujen poikasalueita ja lisää on tulossa, sillä kaivinkone käynnistyy jälleen. Nyt luodaan kaksi uutta kosteikkoa, joiden pinta-ala on yhteensä yli 30 hehtaaria.

Ensimmäiset kosteikot rakennettiin osana Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko LIFE+ -hanketta. Kipinä roihahti liekiksi ja elinympäristöjen hoito jatkuu.

Olemme yrittäneet rakentaa tästä moniosaisen, mosaiikkimaisen kokonaisuuden, josta löytyy poikasalueita ja aikuisten lintujen viihtyvyyttä tukevia kosteikon osia, yksi hankkeen puuhamiehistä, Lakeuden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Pertti Rinta-Nikkola kertoo.

Kurjennevalla on useita kosteikkoja, joista laajin on yli 20 hehtaarin suuruinen. Osa kohteista on suunniteltu vesilintujen poikasten tukikohdiksi, ”sorsatehtaiksi”. Eräs tällainen on noin parin hehtaarin pajuvaltainen alue. Siellä vedenpinta on nostettu pajutuppaiden sekaan niin, että vesilintupoikueet löytävät suojaa pajusaarekkeista. Vesi on matalaa, joten hyönteiskuhinaa riittää keväällä ja kesällä. Pinnan päällä ja sen alla. Alue elää.

Laskemme vesilinnut kahdesti vuodessa osana Luken pistelaskentoja. Poikuelaskennassa tällä pajualueella saakin olla tarkkana. Suoja on niin hyvä, että osa poikasista jää näkemättä. Vesi vain väreilee, kun poikueiden uintikiilat pujoilevat pajukoissa, Rinta-Nikkola kertoo.

 

Kosteikkojen gangsterit kuriin

Elinympäristötyön lisäksi Kurjennevan Eränkävijät hoitavat aluetta pitämällä haitallisten vieraspetojen, minkin ja supikoiran, kannat vähäisinä. Alueelle on tehty vieraspetosuunnitelma ja oikeisiin maastokohtiin on sijoitettu ottavimmat pyyntilaiteet minkille ja supikoiralle. On tärkeää löytää kulkureitit, joita pitkin uusia vieraspetoja kulkeutuu alueelle.

Myös koiran avulla tapahtuva pintapyynti on aktiivista. Kun riistakamerakuva kilahtaa sähköpostiin, lähtee pysäyttävän koiran partio liikkeelle. Tuoreet lainsäädäntömuutokset antavat mahdollisuuden käyttää supikoiratorjunnassa keinotekoista valonlähdettä, joka tehostaa pyyntiä huomattavasti.

 

Maltillista metsästystä

Gangstereita eivät kurjennevalaiset metsästäjät itsekään halua olla. Alueella metsästetään vain noin viitenä päivänä syksyssä. Silloin mukana ovat Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry:n jäsenet koirineen, jotta yksikään pyydetty vesilintu ei jäisi löytämättä.

Muun ajan sorsatehtaat saavat olla rauhassa, sillä seuran jäsenet haluavat pitää alueensa sellaisena, että vesilinnuille saadaan toiminnalla varmasti nettohyötyä. Kurjeneva sijaitsee tärkeällä vesilintujen muuttoreitillä, joten se toimii myös mainiona muutonaikaisena levähdysalueena.

Jarkko Nurmi, riistatalouspäällikkö, Suomen riistakeskus