Hirvieläinten kannanhoitoa kehittämässä

Hirvitalousalueiden toiminnan kehittäminen -hankkeen ensimmäisen vuoden toimet keskittyivät metsästäjien kouluttamiseen, materiaalituotantoon sekä hirvieläinten verotussuunnittelun kehittämiseen. Päämääränä on parantaa hirvieläinkantojen säätelyä.

TekstiJani Körhämö
Julkaistu28.4.2020

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman hankkeen alkujuuret ovat hirvikannan hoitosuunnitelmassa, joka poiki monia uudistuksia, kuten ajantasaisen riistatiedon keruun ja tarjonnan metsästäjille ja suurelle yleisölle sekä nykyisen hirvieläinten kantatavoitteiden asettamisen ja verotussuunnittelun menettelyt. Myöhemmin valkohäntäpeurakannan voimakas kasvu on edellyttänyt lisäpanostusta kannansäätelyn kehittämiseen. Kysyntä monilajisen kannanhoidon kehittämiseen on myös kasvanut.

Tarve lisäresurssille kentän toimijoiden kouluttamiseen ja kehitystyöhön on ollut ilmeinen. Hankkeessa työskentelee yhdeksän hirvitalousaluesuunnittelijaa, jotka palvelevat alueen metsästäjiä, riistanhoitoyhdistyksiä ja sidosryhmiä. Lisäksi he osallistuvat kehittämistyöhön.

 

Koulutusta ja viestintää

Ensimmäisen toimintavuoden 2019 aikana koulutustilaisuuksia järjestettiin yli 300 ja niihin arvioidaan osallistuneen lähes 10 000 henkilöä. Koulutusaiheita olivat hirvieläinlajien biologia ja valikoiva verotus, Oma riista -palvelun käyttö, hirvieläintiedon hyödyntäminen, metsästyksen johtaminen ja hirvieläinvahinkojen ennaltaehkäisy.

Valtaosa tilaisuuksista pidettiin paikan päällä, mutta koulutusta on tarjottu myös etäyhteyksien välityksellä. Kuluvan kevään aikana etäkoulutuksen mahdollisuudet laajenevat koronavirustilanteen vuoksi.

Hankkeessa on tuotettu runsaasti materiaalia. Esimerkiksi metsäkauriin sekä villisian biologiaa ja metsästystä koskevat koulutusmateriaalit saatiin käyttöön kevään aikana. Lisäksi tuotettiin hirvikannan arviointia sekä hirvieläinvahinkojen ennaltaehkäisemistä käsittelevää materiaalia. Peurakannan kohdennettua pyyntiä varten julkaistiin syksyllä kartat riskialtteimmista kolari- ja viljelysvahinkoalueista.

Hanke on viestinyt aktiivisesti ja käyttänyt uusia viestintäkanavia. Hankkeen julkaisemassa Sorkkia ja sarvia -blogissa sekä podcastissa on käsitelty hirvieläimiin ja villisikaan liittyviä ajankohtaisia aiheita, jotka ovat korkeiden kävijämäärien perusteella kiinnostaneet yleisöä ja herättäneet keskustelua.

 

Kehittämistä monella rintamalla

Hankkeen kehittämistoimenpiteet liittyvät muun muassa verotussuunnittelun kehittämiseen sekä hirvieläinvahinkojen ennaltaehkäisemiseen. Molemmissa työ jatkuu. Tänä vuonna työn alla ovat hirvitalousalueiden rajausten tarkastelu ja tarvittaessa päivittäminen sekä monilajisen, suurpetojen ja hirvieläinten vuorovaikutussuhteet huomioon ottavan kannanhoidon kehittäminen. Ensivaiheessa on tavoitteena edistää monilajisuutta yhteensovittamalla hirvieläinten ja suurpetojen kantatietoa nykyistä havainnollisempaan muotoon.

Tarve valkohäntäpeurakannan kannanarvioinnin tarkentamiselle on kasvanut viime vuosien nopean kannankasvun myötä. Peurahavaintojen keruu kannanarvioinnin parantamiseksi on tulossa syksyllä pilotointivaiheeseen. Hirvitalousaluesuunnittelijat ovat mukana menettelyn jalkauttamisessa. Havaintojen keräämiseen on rakennettu uusi toiminnallisuus Oma riista -palveluun. Valkohäntäpeurakannalle asetetaan määrälliset hirvitalousaluekohtaiset tavoitteet vuonna 2021. Menettelyä valmistellaan  kuluvan vuoden aikana.

Hirvitalousalueiden toiminnan kehittämishanke jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka. Hankkeen tavoitteena on jättää jälkeensä entistä toimivampi ja yhteiskunnan eri tarpeisiin vastaava hirvieläinten kannansäätely.

Jani Körhämö, projektipäällikkö, Suomen riistakeskus

0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit