Hirvenmetsästyksen sosiaaliset hyvinvointivaikutukset

Hirvenmetsästys ei ole vain ampumista. Se on harrastus, joka kokoaa ihmiset yhteen. Harrastajat ovat samalla aaltopituudella, puhuvat samaa kieltä ja heillä on samat arvot riippumatta taustasta, koulutuksesta tai työstä.

TekstiGhita BodmanKuva Hannu Huttu
Julkaistu2.4.2019

Hirvenmetsästyksen merkitystä metsästäjille selvitettiin vuonna 2018 haastattelututkimuksella, jossa haastateltiin harrastajia eri puolilla Suomea. Artikkeli tiivistää tutkimuksen päätulokset.

Hirvenmetsästys on monille elämäntapa, jolla on pitkät perinteet. Se on vuoden huipennus, joka kokoaa yhteen eri sukupolvet. Usein metsästysseura on kylän ainoa ja tärkein yhdistys. Hekin, jotka eivät asu enää paikkakunnalla, palaavat metsästämään kotiseudulle lapsuudenmaisemiin suvun ja ystävien kanssa. Metsästys onkin tärkeä yhdistävä tekijä.

 

Metsästys on sosiaalista

Metsästäessä ollaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ryhmässä. Ryhmä koostuu ihmisistä, joita kiinnostaa samat asiat. Metsästyksen ansiosta ihmiset kuuluvat yhteisöön ja tuntevat yhteenkuuluvuutta.

Iäkkäämmille metsästysseura voi olla ainoa sosiaalinen yhteisö, johon he kuuluvat. Metsästäjät istuvat nuotiolla, paistavat makkaraa ja käyvät arkea keventäviä keskusteluja. Yhteenkuuluvuus metsästysseurassa on vertaansa vailla.

Metsästys ei ole vain ampumista tai saaliin saamista. Se on jotain enemmän. Hyvä tunnelma ja utuinen aamu ovat hieno kokemus, jossa saalis on sivutuote. Ruoka on myös eettistä, kun eläin on saanut elää hyvän elämän luonnossa ja se lopetetaan kunnioittavasti. Lisäksi metsästäjä tietää, mitä syö.

Vastuullinen metsästäjä haluaa hyvää luonnolle. Riistan hyvinvoinnista huolehtiminen onkin tärkeä osa metsästystä. Metsästäjät pitävät yllä luonnon tasapainoa ja tekevät niin voidakseen itse hyvin.

 

Metsästys on enemmän…

Tärkeintä on olla luonnossa vailla häiriötekijöitä. Luonto koetaan rauhoittavana ja rentouttavana henkireikänä. Se koetaan arjen vastapainoksi ja paikaksi, jossa voi levätä. Liikunta metsässä auttaa jaksamaan myös paremmin arjessa, sillä metsässä hermot lepäävät, verenpaine laskee ja ajatukset nollautuvat.

Metsästys koetaan harrastukseksi, joka lisää hyvinvointia. Metsästyskumppaneiden välisen yhteisöllisyyden lisäksi hyvinvointiin vaikuttavaksi tekijäksi koetaan yhteistyö koiran kanssa ja liikkuminen metsässä yksin. Silloin on aikaa keskittyä, pohdiskella ja työstää ajatuksia.

Metsästys on syy mennä metsään, mutta kun riistaa ei näy, kerätään sieniä ja marjoja. Metsästys onkin elämäntapa, jolla on hyvinvointivaikutuksia.

 

Yhteistä aikaa

Metsästäjien mukaan hirvenmetsästys on haja-asutusalueilla tärkeä harrastus, joka kokoaa yhteen kylien väen. Se on tapa viettää aikaa yhdessä, kun kulttuuripalveluita ei ole. Metsästys on tärkeää myös heille, jotka eivät enää asu kotiseudullaan.

Ampuminen ei ole metsästyksessä tärkeintä. Tärkeintä on kaikki muu siihen kuuluva. Riistan kunnioitus onkin oleellinen osa metsästystä.

 

Metsästäjien ääni kuuluviin

Haastatellut kokivat, että metsästäjien ääni ei kuulu yhtä hyvin kuin sen vastustajien. Tarvitaan lisää tietoa siitä, mitä metsästys on ja miten paljon aikaa metsästäjät käyttävät harrastukseensa.

Metsästäjät myös miettivät, mitä tapahtuisi, ellei metsästäjiä olisi ja toivoivat, että heitä arvostettaisiin enemmän.

Haastatellut toivovat hirvenmetsästyksen jatkuvan myös tulevina vuosina. He haluavat, että heidän lapsensa voivat jatkaa pitkiä perinteitä.

Kaupallisuus nähtiin uhkana hyvinvoinnille. Jos metsästystä aletaan kaupallistaa, koko yhdistystoiminta voi vaarantua.

Koko tutkimusraportti julkaistaan kevään 2019 kuluessa. Metsämiesten Säätiö rahoitti tutkimusta.

Ghita Bodman, tutkija