Helmi-vieraspetohanke avaa tietä laajamittaiselle vieraspetopoistolle
Kahden ja puolen vuoden ajan hanke on uurtanut jälkensä vieraspetopoistoon.
Vuoden 2021 alussa oltiin uuden tilanteen äärellä. Suomen riistakeskus ja Metsähallitus olivat saaneet vieraspetojen poistoon historiallisen suuren rahoituksen. Pyyntejä oli tarkoitus jalkauttaa heti saman vuoden syksystä alkaen.
Jokaiselle hankkeessa pyydettävälle lintuvedelle piti lyhyessä ajassa saada noin 10 kanuloukkua. Valtakunnan mittakaavassa tämä tarkoitti noin 700 loukkua. Mistä saada tällainen määrä loukkuja muutamassa kuukaudessa, kun valmistajien volyymit ovat muutamia kymmeniä pyydyksiä vuodessa? Tämäntyyppisiä olivat haasteet ennen Helmi-vieraspetohankkeen virallista alkamista toukokuussa 2021.
Lopulta loukkuja tarjosi kaksi valmistajaa ja varustepuoli järjestäytyi omalla painollaan. Isoimpia kysymyksiä alkoivat pian olla pyynnin vaikuttavuuteen ja seurantaan, sekä pyytäjien motivointiin liittyvät pohdinnat. Nämä eivät ole helppoja kysymyksiä, mutta toisaalta Helmi-vieraspetohanke on onnistuneesti raivannut tilaa vieraspetopyyntien kehittymiselle. Samalla se on tuonut realismia siihen, mitä voidaan nykyisillä toimintamalleilla saavuttaa, ja mitä ei.
Suomessa on vieraspeto-ongelma, jonka kitkemiseen tarvitaan paljon osaavaa työvoimaa. Vapaaehtoisvoimin voidaan saavuttaa todella paljon, mutta varsinkin eteläisessä Suomessa supikoiratyhjiöiden luominen on hyvin haastavaa. Onneksi tieto lisääntyy, ja voi olla, että tulevavaisuudessa suurin osa työpanoksesta kannattaa siirtää kevätaikaiseen pyyntiin.
Onnistumisen lähteenä on pyyntitieto ja petokantojen seuranta
Petopoisto on nyt Helmi-vieraspetohankkeessa jalkautettu kaikille 69 alkuperäiselle kohteelle ja kolmelle lisäkohteelle. Pyyntitoiminnasta kerätään vuosittain huomattava määrä tietoa. Kerätystä aineistosta pystytään arvioimaan pyynnin tilaa ja siten kehittämään toimintaa. Tämäntyyppinen tieto tulisi olla avainasemassa kaikissa petopoistohankkeissa.
Vaikka hankkeen viime vuoden tulosluvut ovat vaikuttavia, luovat vasta kuluvan vuoden tulokset trendikäyrän pyyntituloksille. Toisin sanoen toisen pyyntivuoden 2023 luvut kertovat, mihin suuntaan vieraspetokannat ovat eri alueilla kehittymässä. Marraskuun 2023 loppupuolen saaliskertymä kertoo kuitenkin positiivista sanomaa supikoirakantojen tilasta. Supikoirasaalis on ollut 2022 marraskuussa noin seitsemän prosenttia suurempi kuin vuoden 2023 vastaava saaliskertymä.
Tulos on hankkeen kannalta onnistuminen, koska se on samassa linjassa keväisin toistettavan, Turun yliopiston toteuttaman supikoiraseurannan kanssa. Ruokintapaikkoihin perustuvassa seurannassa supikoirakäynnit vähenivät 44 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Systemaattisessa satunnaiskameraotannassa vastaava väheneminen oli 39 prosenttia. Pyyntien aiheuttama supikoirakantojen väheneminen on selkeämmin havaittavissa keväisin, koska ulkopuolinen muuttopaine lisää supikoirien liikettä kohdealueille syksyisin. Nykyisten tulosten valossa näyttää, että kanta on vähenemään päin.
Uusia havaintoja
Hanke vaikuttaa purevan vieraspetokantoihin, mutta samalla on tehty supikoiran käytöksestä kokonaan uusia havaintoja. Muun toiminnan yhteydessä on testattu supikoirien lämpökameradronelaskentaa ja havaittu, että kaikki supikoirat eivät syysaikana käy ollenkaan kohdevesistöjen rannoille tehdyillä haaskoilla. Ne viettävät aikansa kaislikoissa, ja täten pystyvät välttämään saaliiksi jäämisen. Erityisesti syksyisin pyynnilliset olosuhteet kaislikoissa oleville supikoirille ovat äärimmäisen haastavat. Asiaan pyritään vaikuttamaan kevätpyynnin avulla.
Lintuvesien turvaaminen jatkuu
Uusien laitteiden testauksesta ja keksinnöistä huolimatta vieraspetopoiston vähentämisen ydin on perustason pyynnissä, joka luo pohjan koko toiminnalle. Toiminnan tulevaisuus on onneksi turvattu vuoden 2024 alusta alkavalla jatkohankkeella.
Vieraspetopoisto on haastava laji, jossa onnistumisia on vaikea saada. Toisaalta työn tulokset myös menetetään nopeasti pyyntien keskeytyessä. Kaikesta tästä huolimatta Suomen arvokkaimmilla lintuvesillä tulokset ovat vieraspetojen suhteen pääosin positiivisia, ja siitä on kiittäminen kaikkia hankkeen lähes 400 vieraspetopyytäjää. Puurtaminen jatkuu.
Helmi-vieraspetohanke sai jatkoa
- Helmi-vieraspetohanke tukee muiden Helmi-elinympäristöohjelman toimien kanssa taantuneen vesilinnuston toipumista. Hankkeessa pyydetään haitallisia vieraslajeja, minkkiä ja supikoiraa, 72 arvokkaalla lintuvesikohteella.
- Pyyntityön tavoitteena on koulutettujen pyyntiryhmien avulla tehostaa vieraspetopyyntiä tasolle, jolla vieraspetojen kannat saadaan laskuun ja vesilintujen poikastuotto kasvuun.
- Hanke alkoi toukokuussa 2021 ja rahoitus myönnettiin vuoden 2023 loppuun saakka. Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut pyyntiä 2,5 miljoonalla ja ympäristöministeriö 1,8 miljoonalla eurolla.
- Hanke on saanut jatkoa, ja kestää vuoden 2024 loppuun. Jatkohankkeella turvataan nykyinen vieraspetopyynti ja pyritään edelleen kehittämään pyyntitoimintaa vuoden 2023 tulosten perusteella.
- Tietoa minkkien ja supikoirien pyynnistä vieraspeto.fi.
