Vihersillan vakiasiakas. Hirvet liikkuivat säännöllisesti seuratuilla silloilla.
Tutkittua

Vihersillat sorkkaeläinten suosiossa

Eteläisen Suomen pääteille on rakennettu eläinten kulkureiteiksi viitisentoista vihersiltaa. Väyläviraston riistakameraseuranta paljasti siltojen olevan erityisesti pienten hirvieläinten mieleen.

teksti Milla Niemi, Latvasilmu osk kuvat Väylävirasto

Julkaistu16.1.2021

Vihersiltoja, alikulkukäytäviä ja muita eläinten liikkumista helpottavia rakenteita käytetään ohjaamaan tiealueen yli pyrkivät eläimet eri tasolle ajoneuvoliikenteen kanssa. Yhdessä riista-aitojen kanssa nämä kulkureittirakenteet vähentävät eläinonnettomuuksia ja muita tiestöstä ja liikenteestä eläimille aiheutuvia haittoja. Samalla liikenneturvallisuus paranee.

Suomeen rakennetut vihersillat ovat niin sanottuja monikäyttösiltoja, eli ne on tarkoitettu palvelemaan eläinliikenteen ohella esimerkiksi työkoneajoa ja satunnaista haja-asutusalueen liikennettä. Siltojen yli on vedetty päällystämätön tieura, ja loput siltakannesta on maisemoitu eläinten käyttöön istutuksin.

Sillat tehosyynissä

Vihersiltoja käytetään erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, ja rakenteiden toimivuutta on myös tutkittu monissa maissa. Suomesta systemaattisesti kerätty seurantatieto on toistaiseksi puuttunut.

Väylävirasto aloitti syksyllä 2019 hankkeen, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten vihersillat toimivat eläinten kulkureittinä. Riistakameraseurantaan valituista silloista kaksi on rakennettu Helsingin ja Turun väliselle moottoritielle (valtatie 1) ja seitsemän Loviisan ja Virolahden väliselle moottoritielle (valtatie 7). Yksi silta sijaitsee Heinolassa (valtatie 4). Vuoden mittainen seurantajakso päättyi marraskuun 2020 lopussa.

Vihersilloilla laaja käyttäjäkunta

Eniten vihersiltavierailuja kertyi valkohäntäpeuroille. Vihersillat kelpasivat kulkureitiksi myös metsäkauriille ja hirville. Ilveksiä havaittiin kaikilla silloilla, ja tallentuipa kahteen kameraan karhukin. Muutamalla sillalla vilisti villisikoja. Myös keskikokoisista nisäkkäistä kertyi kuvamateriaalia: silloilla vieraili säännöllisesti kettuja ja supikoiria sekä metsäjäniksiä ja rusakoita.

Siltojen väliset erot eläinten tekemien ylitysten määrässä osoittautuivat suuriksi. Eniten eläimiä liikkui läntiselle Uudellemaalle viitisentoista vuotta sitten rakennetuilla Lohjanharjun ja Sammatin vihersilloilla. Nämä sillat olivat valkohäntäpeurojen jokaöisessä käytössä. Uudemmat vihersillat Itä-Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa olivat harvemmin käytettyjä. Näilläkin silloilla liikkui eläimiä, mutta selvästi satunnaisemmin.

– Vanhimmille vihersilloille on jo ehtinyt kasvaa suojaavaa puustoa, ja eläimet ovat tottuneet käyttämään siltoja osana normaaleja kulkureittejään, ympäristöasiantuntija Marketta Hyvärinen Väylävirastosta selittää.

– On myös mahdollista, että tieto vihersiltojen sijainnista on periytynyt nykyisille eläinsukupolville, jotka ovat oppineet liikkumaan silloilla emiään seuraten, Hyvärinen jatkaa.

Myös pienemmät riistaeläimet käyttävät vihersiltoja.

Seurannan tulokset hyötykäyttöön

Seurannan tuloksia käytetään tulevaisuudessa eläinyhteyksien suunnittelun tukena. Hankkeen keskeiset tulokset tulevat myös kenen tahansa kiinnostuneen saataville.

– Hankkeen tuloksia esittelevä sähköinen raportti julkaistaan kevättalvella 2021 Väyläviraston julkaisusarjassa, Hyvärinen kertoo.

– Seurantajakson aikana ihmisistä kertyneet valokuvat tuhotaan, mutta eläimiä esittävät kuvat tallennetaan myöhemmin avoimeksi aineistoksi Väyläviraston aineistopankkiin, joten ne ovat kenen tahansa kiinnostuneen käytettävissä, Hyvärinen lisää.

Lisää samasta aiheesta