Riistatieto ja hoitosuunnitelmat
Yhteiskunnallista vaikuttavuutta
Suomen riistakeskuksen kymmenen toimintavuoden aikana kehitetty ”Suomen malli” saa tunnustusta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.
Metsästäjät ovat usein riistahallinnon ja toisten metsästäjien kovimpia kriitikoita. On inhimillistä nähdä muutokset uhkina, mutta kentällä kytevien konfliktien ratkaisemiseksi on tehtävä jatkuvasti töitä sivuilleen vilkuilematta, eikä populismille parane korvaansa lotkauttaa. Kehitysmyönteisessä ilmapiirissä haasteiden ratkaiseminen on helpompaa.
Suomen riistakeskuksen toimintavuosien aikana on saatu liikkeelle useita positiivisia kehityskulkuja. Riistatalouden vaikuttavuus ja arvostus on kasvanut ja metsästys on hyväksytympää kuin koskaan aiemmin. Metsästäjien, riistahallinnon ja riistantutkimuksen yhteistyö on vahvistunut ja riistatietoa käytetään lainsäädännön työkaluna. Oma riista -palvelu on joustavoittanut pyyntilupahallintoa ja luonnonhoitotyötä on kehitetty elinympäristöhankkeilla.
Hoitosuunnitelmilla edistetään riistataloutta
Suomen riistakeskus on valmistellut kymmenkunta hoitosuunnitelmaa, jotka ovat vaikuttaneet riistapolitiikkaan merkittävästi. Virallisten hoitosuunnitelmien lisäksi on tuotettu kevyemmän statuksen toimenpideohjelmat majavakantojen hallintaan ja taantuneiden riistavesilintukantojen hoitoon.
Suden kannanhoidollista metsästystä kaivataan nyt monissa puheenvuoroissa. Sen aloittaminen on mahdollista, kunhan riistantutkimus ensin määrittelee lajin suotuisan suojelun tason ja kyseinen taso saavutetaan. Harva muistaa, että kannanhoidollisen metsästyksen periaatteet luotiin riistakeskuksen laatimassa ja maa- ja metsätalousministeriön vahvistamassa susikannan hoitosuunnitelmassa vuonna 2015.
Riistakeskus on mukana Luonnonvarakeskuksen laajassa SusiLIFE-hankkeessa, joka jalkauttaa susikannan hoitosuunnitelmaa. Susikannan hoitoon liittyy paljon mielipiteitä, mutta hanketta voidaan pitää jo nyt onnistuneena. Ulkopuolisen rahoituksen myötä hoitosuunnitelmaa toteutetaan tehokkaasti, eikä työhön kulu riistanhoitomaksuvaroja.
Hoitosuunnitelmat eivät ole jääneet vain paperille. Riistakeskus on vienyt niiden toimenpide-ehdotuksia käytäntöön hankkeina, joille on onnistuttu saamaan usein mittavaa ulkopuolista rahoitusta. Riistan elinympäristöjen hoidon kehittämiseen on panostettu riistametsänhoidon konseptin luomisella ja Kotiseutukosteikko LIFE -hankkeella. Työ jatkuu SOTKA-kosteikot- ja SOTKA-vieraspetohankkeilla. Lapissa ehkäistään supikoiran leviämistä Skandinaviaan yhteispohjoismaisella supikoiran poistohankkeella.
Riistatiedon moottoritie
Riistatiedon käytön sovellukset ovat kehittyneet vauhdilla. Riistakolmiotietojen nopea ja joustava hyödyntäminen on innostanut laskijat kolmiotalkoisiin: Viime vuosina heinä-elokuussa niitä on laskettu yli 1000. Talkoilla kerätty riistakolmiotieto jalostuu kannonnokasta metsäkanalintujen metsästysaika-asetukseksi kolmessa viikossa. Mahdollista vain Suomessa!
Uuden toimintatavan myötä metsästyskauden pituutta säädetään alueellisesti ja paikallisesti tavalla, joka korostaa paikallisen riistatiedon merkitystä ja turvaa metsästyksen kestävyyden. Sen ansiosta on viime vuosina päästy nauttimaan myös latvalinnustuksesta ja pitkistä metsästysajoista.
”Suomen malli” esillä kansainvälisesti
Riistakeskus on mukana laajenevassa kansainvälisessä toiminnassa ja on saanut edustajansa mukaan tärkeisiin kansainvälisiin kannanhoitoa kehittäviin ryhmiin.
EU:n riistahallintojohtajien kokouksissa esitellyt riistatiedon, tutkimusyhteistyön ja elinympäristöjen hoitotyön mallit ovat herättäneet huomiota ja Euroopassa puhutaan jo ”Suomen mallista”. Sillä tarkoitetaan hoitosuunnitelmien perusteella toteutettuja elinympäristöhankkeita, metsästäjien tutkimukselle tekemää laajaa talkootyötä ja tietojärjestelmiä, jotka mahdollistavat ajantasaisen riistatiedon käytön päätöksenteossa. Suomalaiset metsästäjät voivat olla tästä ylpeitä.
Esimerkki kansainvälisen yhteistyön hedelmistä on taigametsähanhen muuttoreittitason kannanhoito Euroopassa. Riistakeskuksen edustaja on ollut johtavassa roolissa kehittämässä hanhikannan hoitoa siten, että kannan kasvaessa metsästysmahdollisuuksia avataan. Taigametsähanhikanta on kasvanut ja perinteinen Lapin suopyynti on voitu aloittaa uudestaan. Myös yhteistyö Ruotsin riistahallinnon kanssa suurpetoasioissa on kehittynyt nopeasti.
Hyvinvointia ja vahinkojen ennaltaehkäisyä
Kohtuullisen tuore toimintalinja riistakeskuksessa on Hyvinvointia riistataloudesta -kokonaisuus. Aihetta on lähestytty yhteistyössä useiden tutkimus- ja oppilaitosten kanssa. Riista liikuttaa ja sillä on arvoa hyvinvoinnin lähteenä. Villiruoan arvostus on huipussaan ja riistaan liittyy myös merkittävää yritystoimintaa ja rahavirtoja. Riista on resurssi – ei riesa!
Usein valitettavan vähälle huomiolle jää riistavahinkojen ennaltaehkäisy. Riistakeskus tukee vahingoista kärsiviä tai niiden uhan alla olevia maanomistajia. Riista- ja petoaitoja välitetään korvauksetta ja taimikoiden suojaksi välitetään syönninestoaineita, joiden ostohinnasta riistakeskus kompensoi puolet.
Metsästyksen hyväksyttävyys kasvanut
Suomen riistakeskus ja sen edeltäjä Metsästäjäin Keskusjärjestö on seurannut suuren yleisön metsästykseen liittyviä mielipiteitä samalla kysymyspatteristolla 1980-luvulta alkaen. Koskaan aiemmin metsästys ei ole ollut yhtä hyväksyttyä kuin nyt. Metsästykseen myönteisesti tai neutraalisti suhtautuu 90 prosenttia vastaajista. Uskomme, että tämä on seurausta riistahallinnon ja metsästäjien yhteisestä panostamisesta vastuullisuuteen, yhteistyöstä riistantutkimuksen kanssa, elinympäristöjen hoitotyöstä ja siitä, että lainsäädäntöä on onnistuneesti päivitetty vastaamaan nykyvaatimuksia.
Viimeisestä kohdasta kuuluvat kiitokset maa- ja metsätalousministeriölle, joka on käyttänyt riistakeskuksen ja metsästäjien asiantuntemusta lainsäädäntöuudistusten valmistelussa. Vastuunkanto on avannut meille tien laajempaan vaikuttamiseen myös lainsäädännössä.
Metsästäjien työlle tunnustusta
”Suomen malli” on saanut myös päättäjät huomaamaan riistahallinnon ja metsästäjien luonnonhoitotyön voiman. Hallitusohjelman rahoitus SOTKA- ja Helmi-ohjelmille on tästä tuore osoitus. Kosteikkojen hoitoa ja vieraspetojen poistoa tuetaan useilla miljoonilla euroilla. Mittavat Helmi-vieraspetopyynnit käynnistyvät riista- ja ympäristöhallinnon yhteistyönä.
Lähde mukaan työhön ja vie osaltasi positiivista viestiä metsästyksestä eteenpäin. Metsästys on myötätuulessa!
Suomen riistakeskus on valmistellut hoitosuunnitelmat
- metsäkanalintukannoille
- hirvikannalle
- taigametsähanhikannalle (kansallinen ja kansainvälinen)
- ilveskannalle
- karhukannalle
- susikannalle (hoitosuunnitelma ja sen päivitys)
- Itämeren hyljekannoille
- metsäpeurakannalle (viimeistelyssä)
Toimintaa ruohonjuuritasolla
Kuluvan vuoden loppuun saakka jatkuva Hirvitalousaluetoiminnan kehittäminen -hanke on tuottanut suuren määrän valikoivan verotuksen koulutusmateriaalia, kehittänyt verotussuunnitteluketjua sekä tukenut ja kouluttanut metsästysseuroja käyttämään Oma riista -palvelun tietopankkeja. Ajantasaisena virtaava riistatieto mahdollistaa tietoon pohjautuvat verotuspäätökset ja ”täsmämetsästyksen” jopa metsästyskauden aikana, mikä on ainutlaatuista maailmassa.
Samanlainen työkalupakki on kehitetty yhteistyössä pilottimetsästysseurojen kanssa valkohäntäpeuran metsästyksen tueksi. Se saadaan käyttöön tulevana syksynä.
Kehitystoiminnan lisäksi riistakeskus hoitaa sitkeästi perustoimintaansa. Jokainen riistanhoitomaksun maksanut saa Metsästäjä-lehden, metsästäjävakuutuksen sekä riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten muut palvelut. Lisäksi riistakeskus hoitaa tehokkaasti julkiset hallintotehtävät.
Riistakeskuksen Oma riista -palvelua on käytetty esimerkkinä onnistuneen ja joustavan tietojärjestelmän luomisesta. Palvelun on ottanut käyttöönsä jo lähes 190 000 metsästäjää. Sen avulla voidaan hoitaa valtaosa pyynti- ja poikkeuslupa-asioista sekä visualisoida metsästysalueet. Lisäksi se toimii metsästäjän henkilökohtaisena riistatietopankkina. Parhaillaan palveluun kehitetään ominaisuuksia, jotka helpottavat metsästysseurojen pienriistatiedon keräämistä. Sitä voidaan hyödyntää seurojen omista pyyntikiintiöistä päätettäessä.
Vaikka korona on estänyt tilaisuuksien järjestämisen, jalkautuvat riistapäälliköt ja -suunnittelijat rajoitusten poistuttua ylläpitämään alueellisia tärkeitä verkostojaan. Työ jatkuu riistanhoitoyhdistysten kokouksissa, metsästyksenjohtajien koulutuksissa, hirvitalousalueilla ja sidosryhmätilaisuuksissa.
Koronan aikanakin on pidetty yhteyttä. Hirvitalousaluetoiminnan kehittäminen -hankkeen verkkokoulutuksiin osallistui syksyllä yhtäaikaisesti jopa 500 tiedonjanoista. Webinaarit tavoittavat monipuolisen osallistujakunnan, joten etäkoulutuksiin tullaan jatkossakin panostamaan.
Riistakeskuksen toiminta-aikana myös metsästäjien koulutusmateriaali on kasvanut kattavaksi kirjastoksi. Riistainfo-sivustolta löytyy tietoa muun muassa elinympäristöjen hoidosta, valikoivasta verotuksesta, lajintunnistuksesta ja eettisen metsästyksen perusteista. Tutkittavaa riittää ja aineistoihin perehtymällä voi syventää osaamistaan asteittain.
Metsästäjä-lehden muuttuminen verkkojulkaisuksi on tuore uudistus. Vaikka paperiversio kolahtaa tuttuun tapaan metsästäjien postilaatikkoon kuusi kertaa vuodessa, lehti päivittyy verkossa ajankohtaisilla uutisilla, joita on näppärä jakaa sosiaalisessa mediassa. Lehti elää ajassa ja jutut ovat täyttä riista-asiaa.
