Riistametsänhoito vaatii uutta ajattelua

Metsäkanalinnun lentoon pörähdys on sykähdyttävä hetki. Moni metsänomistaja tuntee pientä ylpeyttä, kun näin käy omassa metsässä. Metsänhoidossa on onnistuttu, jos metsäkanalinnut kelpuuttavat sen elinympäristökseen. Riistametsänhoito tarjoaa keinoja osoittaa rakkautta näitä havumetsien arvostettuja siivekkäitä kohtaan.

Riistametsissä rakkaus riistaan on pieniä arkisia tekoja. Tekoja, jotka tehdään muun työn ohessa. Usein ne syntyvät huomaamatta arkisen aherruksen ohessa. Pienet valinnat, ne asiat, jotka jätetään tekemättä, saavat aikaan ison vaikutuksen.

Vaikka rakkautta ei usein sovi mitata rahassa, voi sitä riistametsissä osoittaa ilman suuria taloudellisia uhrauksia. Riistametsissä pieni on kaunista: jätetään riistatiheikköjä, pidetään maltti raivaussahan kanssa ja vaalitaan sekapuustoisuutta, ei hävitetä mitään puulajia kokonaan.

Katsotaan vanhaa uusin silmin

Riistametsänhoidossa on tärkeintä muuttaa totuttua ajattelutapaa ja nähdä metsä kanalinnun silmin. Metsot, teeret ja pyyt kaipaavat perheen perustamiseen ruokaa ja suojaa. Tämä tarkoittaa tiheikköjä, runsasta varvustoa ja puulajien vaihtelua.

Riistametsässä vaakanäkyvyys on keskimäärin 20–70 metriä. Ei enempää. Hehtaarille jätetään aina 4–5 riistatiheikköä, joiden koko voi vaihdella muutaman puun ryhmästä kahteen aariin. Riistametsässä kaiken ei tarvitse olla viimeisen päälle siistiä. Täällä rakkaus saa vähän rehottaa.

Riistametsissä rakkaus ei katso ikää tai ideologiaa. Riistan voi huomioida kaikissa metsänhoitotöissä läpi metsikön kiertoajan. Eikä rakkaus riistaan ole sidottu metsän kasvatustapaan, se joustaa niin tasaikäiseen kuin jatkuvaankin kasvatukseen.

Kel onni on, se muille siitä kertokoon

Vaikka riistametsänhoito on helppoa ja suuren vaikutuksen saa aikaan tekemällä vähemmän, kannattaa siitä pitää meteliä. Naapurille saa rehvastella omista onnistumisista ja haastaa muut maaomistajat mukaan toimimaan. Metsäkanalinnut ovat talousmetsien lajeja ja niiden elinympäristöihin vaikutetaan muuttamalla laajojen pinta-alojen käsittelyä. Mitä useampi metsänomistaja ottaa riistan huomioon metsänhoidossaan, sitä suurempi vaikutus yhdessä saadaan aikaan.

Riistametsänhoidon menetelmät ovat vapaaehtoisia ja helppoja. Metsänomistaja voi tarttua niihin matalalla kynnyksellä. Tutkimusten mukaan metsänomistajat suhtautuvatkin metsäkanalintujen huomioon ottamiseen omissa metsissään hyvin myönteisesti.

Riistametsänhoidossa voittavat kaikki

Vaikka karismaattiset metsäkanalinnut ovat usein se suurin syy ottaa riistametsänhoito osaksi omien metsien hoitoa, hyötyvät menetelmistä monet lintu-, eläin- ja hyönteislajit. Riistalajeista hyötyjiä ovat muun muassa metsäjänis, pienet sorkkaeläimet ja hirvi.

Riistan lisäksi riistametsänhoito auttaa monia marjansyöjiä ja sekapuustoa kaipaavia lajeja. Näitä ovat esimerkiksi kuukkeli, rastaat ja erilaiset pölyttäjät eli pörriäiset. Metsissä monipuolisuus luo monimuotoisuutta ja terveyttä. Sekametsät ovat myös varautumista tulevaan, sillä sekapuustoisuus lisää metsän tuhonkestävyyttä.

Riistametsänhoidon ohjeet on kehitetty yhdessä metsäammattilaisten kanssa, jotta ne toimisivat käytännön metsätaloudessa. Riistametsänhoidon periaatteiden noudattaminen ei vaikeuta puuntuotantoa tai aiheuta metsänomistajille lisäkustannuksia.