Sinisorsaemo johdattamassa hyvin kehittynyttä poikuetta.

Petäjävedellä tehostettiin vesilintulaskentaa

Miksi vesilintujen kannat ovat monella hyvällä lintujärvellä huomattavasti vähentyneet? Miten laaja ongelma on ja, koskeeko se vain reheviä lintujärviä? Huoli tärkeän metsästysmuodon tulevaisuudesta herätti tarttumaan toimeen.

teksti ja kuvat Lauri Ijäs

Julkaistu9.9.2020

Petäjävedellä vesilintukantojen seurantaa on tehty 1990-luvun puolivälistä alkaen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana laskentatuloksissa on havaittu hälyttäviä muutoksia. Vesilintujen pesimätulos on monella rehevällä laskentakohteella roimasti heikentynyt. Petäjäveden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Keijo Ekman on huolissaan vesilinnustuksen tulevaisuudesta.

– Laskentoja lisäämällä olemme mukana hakemassa ongelmiin lisäselvyyttä.

Vesilintujen keväisillä parilaskennoilla selvitetään muutolta palaavan, Suomessa pesivän kannan kokoa keväällä. Heinäkuisilla poikuelaskennoilla selvitetään pesinnän onnistumista ja metsästettävän kannan kokoa. Laskennat antavat tärkeää tietoa lajien runsaudesta ja vuosien välisistä muutoksista. Riittävillä laskennoilla voidaan saada tietoa myös paikallisesti. Laskentatietojen perusteella voidaan arvioida metsästysaikoja ja verotusta.

Riistanhoitoyhdistyksen rooli tärkeä

Petäjävedellä seurannassa on nyt runsaat parikymmentä kohdetta aiempien vajaan kymmenen sijaan. Laskentaa on tehostettu erityisesti parin viime vuoden aikana. Kohteiden on tarkoitus olla vuodesta toiseen pysyviä havaintopaikkoja. Riistanhoitoyhdistyksen rooli laskentojen lisäämisessä on ollut merkittävä kannustaessaan seuroja osallistumaan. Keväällä 2019 riistanhoitoyhdistys järjesti aiheeseen liittyvän koulutustilaisuuden ja jatkoa on suunnitteilla.

Aineiston edustavuuteen on pyritty kiinnittämään huomiota suuntaamalla laskentoja riittävästi karummille vesistötyypeille. Seurannassa on nyt rehevien lintujärvien (4) lisäksi karuja metsäjärviä ja -lampia (12), luonnonravintolammikoita (2) ja isojen järvien lahtia (2). Kohteiksi voisi ottaa vielä lisää isojen järvien osa-alueita ja jokia.

Metsästäjäkoulutuksessa painoa asiaan

Metsästäjätutkintoon liittyvässä koulutuksessa on nyt tarkoitus kiinnittää enemmän huomiota vesilintukantojen seurantaan ja lajien tunnistamiseen.

– Nuoria metsästäjiä voisi näin saada laskentoihin mukaan, Ekman toteaa.

Olisi tärkeää, että kaikki kohteella tavattavat vesilintulajit laskettaisiin. Laskijoita voisi perehdyttää myös maastossa vesilintujen lajituntemukseen, koska laskentatilanteessa vastaan saattaa tulla tavallisten riistasorsien lisäksi vaikkapa lapasorsia, jouhisorsia ja uikkuja. Karummilla vesillä voi havaita kuikkalintuja ja koskeloita. Tunnistamisessa ongelmia aiheuttavat lintujen pukujen muutokset ja ilman emoa näkyvät poikaset.

Laskennoista apua muutosten ymmärtämiseen

Elinympäristön muutokset vaikuttavat lintukantoihin. Kalat ovat osa vesiluontoa ja kalastuksen väheneminen vaikuttaa paikallisesti vesistön ravintoketjuihin, sillä kalaston rakenteen muutokset voivat aiheuttaa ravintokilpailua. Toisaalta suuret petokalat voivat verottaa pieniä sorsanpoikasia. Yleistyneet laulujoutsenet vaikuttavat vesiriistan ravintovaroihin. Pienpedot ja varislinnut tuhoavat pesiä. Säännöstelemättömällä vesilinnustuksella voidaan vaikuttaa vesilintukantaan paitsi meillä myös muuttomatkoilla.

Paikallisesti on hyvä pohtia, mitkä ovat parhaat riistanhoitotoimet vesilintujen auttamiseen. Tehokkaalla vesilintulaskennalla saadaan lisätietoa vesilintujen elinympäristöjen hoidon suunnitteluun ja metsästyksen mitoittamiseen sekä vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.

Vesilintulaskennan nettilomake helpottaa havaintojen ilmoittamista

Vesilintuhavaintojen keruu on nyt keskitetty Laji.fi:n Vihko-havaintojärjestelmään. Uusi järjestelmä mahdollistaa sujuvamman tiedonkeruun sekä tarkentaa kohteiden paikkatietoja.

Järjestelmä on kerännyt käyttäjiltä pääasiassa kiitosta ja kehitystyötä tehtiin vielä kevään ja kesän aikana palautteen perusteella.

Tälle vuodelle järjestelmään on ilmoitettu jo yli 4 000 havaintoerää! Osa laskijoista on intoutunut ilmoittamaan myös vanhoja pöytälaatikkoon jääneitä laskentatuloksiaan, joten aikasarja alkaa jo vuodesta 1973. Metsästäjät ovat jatkaneet aktiivista vesilintutyötä ja havaintoja on kertynyt runsaasti niin uusilta kuin elvytetyiltä vanhoilta kohteilta.

Laji.fi-portaaliin voi kirjautua Oma riista -tunnuksilla

Järjestelmään ilmoitetaan sekä pari- että poikuelaskentojen havainnot. Vanhoja laskentakohteita voi hakea joko järven nimen, tunnusnumeron tai kunnan perusteella. Edellinen laskentakerta tulee järjestelmässä näkyviin, minkä toivotaan rohkaisevan hiljentyneiden kohteiden elvyttämisessä.

 

Kiinnostuitko vesilintupisteen laskemisesta? Ota yhteyttä:

Erityisasiantuntija Katja Ikonen (LUKE) katja.ikonen@luke.fi, 0295327010

Projektikoordinaattori Sari Holopainen (Luomus) sari.holopainen@helsinki.fi, 0504489538

Lisää samasta aiheesta

Nuorten toimitus

Minkkikantaa kurittamaan

13.5.2021
Suomen riistakeskus 10 vuotta

Riistatieto ja hoitosuunnitelmat

11.5.2021
Operaatio Tunnhamn – osa 2

Petopoistot alkavat

10.5.2021