Miten ajoittuu metsäkanalinnustajien jahtikausi?

Metsäkanalinnut ovat olleet kautta tunnetun historian tärkeä riistavara. Niiden pyyntiä on perinteisesti säännelty lisääntymiskauden turvaavilla rauhoitusajoilla. Vanha kansa piti ainakin osassa Suomea Pertun päivää (24.8.) metsäkanalinnustuksen aloituspäivänä ajatellen että ”ei sikiä siipilintu päivän Perttelin perästä”.

Sittemmin, esimerkiksi vuoden 1898 metsästysasetuksessa, aloituspäiväksi metsäkanalinnustukseen vakiintui 15. elokuuta. Naarasmetson ja -teeren pyyntikausi jatkui tuolloin marraskuun loppuun, mutta koiraslintujen ja muiden metsäkanalintulajien osalta helmikuun loppuun.

Vuosien 2018 ja 2019 aiempaa pitempää metsäkanalinnustuskautta ja etenkin tammikuun 2020 koirasmetson ja -teeren linnustusjaksoa on kutsuttu historialliseksi. Se myös herättää kysymään, miten ajoittui toteutunut pyynti, kun metsäkanalinnustuksen ajallista liikkumavaraa on ollut aiempaa enemmän?

Pyynti selvästi aktiivisinta kauden alussa

Linnunpyynnin ajoittumisesta kauden eri vaiheisiin ei ole aikaisemmin tehty maanlaajuisia selvityksiä. Pohjois-Suomesta on ollut syksyn 2003 hyvän lintuvuoden osalta tiedossa se, että vähintään puolet koko kauden saaliista kertyi metsolla, teerellä ja pyyllä jo ensimmäisten 21 metsästyspäivän aikana syyskuussa. Riekon pyynnissä sesonki ulottui tasavahvana syyskuusta lokakuun alkupuolelle saakka.

Tämä on tuoreen tutkimuksen mukaan pääsääntö myös nykyisin (kuva 2). Syksyn 2018 metsosaaliista runsaat 2/3 ja ja teerisaaliista lähes 3/4 kertyi ensimmäisen kuukauden aikana (10.9.–10.10.). Pyyn kokonaissaaliista vastaava osuus oli vielä edellisiäkin suurempi, yli 4/5. Riekolla saaliin saannin painottuminen ensimmäiseen pyyntikuukauteen ei ole yhtä selvä kuin muilla lajeilla.

Kaiken kaikkiaan Keski- ja Ylä-Lapissa pyynnin painotus oli syksyllä 2018 myöhäisempi kuin etelämmässä. Oma roolinsa tässä oli aiempaa pidemmällä metson metsästyskaudella: syyskuusta joulukuulle yltävän kolmen kuukauden pyyntikausi osassa Keski- ja Etelä-Lappia tuotti vielä marras-joulukuussa (10.11.–10.12.) enimmillään 7 prosenttia kokonaissaaliista näillä alueille.

Metsäkanalinnustuskauden 2019–2020 osalta pyynnin ajoittumisesta on tietoja koossa vasta Metsähallituksen lupametsästäjiltä (kuva 1). Metson ja teeren ensimmäisen pyyntikuukauden saalisosuudet ovat lähes yhtä suuret, runsaat 3/4. Kiinnostavasti tammikuun 2020 pyyntikauden (20.1.–31.1.) lupavuorokaudet nousivat noin kolminkertaiseksi, ja saaliit metsolla yli kaksinkertaiseksi, suhteessa marras-joulukuun pitempään ja niin ikään talviseen pyyntiajanjaksoon (10.11.–10.12.).

Mikä selittää pyynnin ajoitusta?

Pyynnin ajoittumisen taustalla olevia tekijöitä ei ole juuri tutkittu. Selvää on, että pyyntikauden edetessä ja saalista metsästäjille kertyessä lintujen määrä maastossa vastaavasti pienenee. Kun samaan aikaan päivä ja sen tehollinen pyyntiaika lyhenevät, saaliin saannin edellytykset heikkenevät. Elossa säilyneet linnut voivat tulla pyynnin myötä varovaisemmiksi ja siten lisäsaaliin saanti suhteellisesti vaikeutuu.

Oma roolinsa on myös muiden lajien metsästyskauden alkamisella (ajankäyttö), sekä linnunpyyntiolosuhteiden ja pyyntitapojen muuttumisella – jälkimmäisestä kerromme lisää juttusarjan viimeisessä osassa seuraavassa Metsästäjä-lehdessä.