Kanta-arvion mukaan Suomessa oli syksyllä 2024 ennen metsästyskauden alkua 90 prosentin todennäköisyydellä 1 816–2 375 karhua (todennäköisin 2084), joista 1 547–2 105 (1 815) yksilöä poronhoitoalueen ulkopuolella ja 239–287 (269) poronhoitoalueella.

Kanta on kasvussa

Viime vuosina karhukanta on vaihdellut, mutta pääsääntöisesti kanta on ollut kasvussa vuosituhannen alkupuolelta lähtien. Viimeisin notkahdus ajoittuu vuosille 2021–2022 vahvan metsästysverotuksen aikaan, minkä jälkeen suunta on ollut taas ylöspäin. Kannan arvioidaan kasvaneen noin kahdeksan prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024.

Ennuste

Luke tuottaa nyt myös ennusteen karhukannan kehityksestä lähitulevaisuudessa. Siinä huomioidaan kaikenikäiset karhut, eli myös keväällä 2025 syntyneet pennut.

Ennusteen mukaan Suomessa on ennen tulevaa metsästyskautta 90 prosentin todennäköisyydellä 2 062–2 745 karhua. Näistä poronhoitoalueen ulkopuolella 1 791–2 470. Ennuste huomioi edellisen metsästyskauden tunnetun kuolleisuuden sekä arvion pentutuotosta ja tuntemattomasta kuolleisuudesta.

Karhukanta kestää maltillista verotusta

Kanta-arvion yhteydessä arvioidaan myös kestävän kokonaiskuolleisuuden taso. Poronhoitoalueen ulkopuolella arvio perustuu uuteen populaatiomalliin.

Tunnettu kuolleisuus, jolla karhukanta pysyisi nykyisellä tasolla, on noin 14 prosenttia. Eli vuosittain noin 14 prosenttia karhuista voi kuolla (tunnettuihin syihin) ilman, että kanta alkaa pienentyä tai kasvaa. Vuonna 2025 se vastaa noin 320 karhua.

On syytä muistaa, että luku pitää sisällään vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla poistetut ja liikenteessä kuolleet eläimet. Toisaalta selkeästi suurin osa tunnetusta kuolleisuudesta on ollut metsästyskuolleisuutta, joten arviota voidaan pitää myös karkeana arviona kestävästä verotustasosta.

Jos tunnettu kuolleisuus on pienempi kuin 14 prosenttia, kannan voi odottaa jatkavan kasvamistaan. Jos se olisi seuraavien viiden vuoden aikana noin 10 prosenttia, ennen vuoden 2030 metsästyskautta kanta olisi 1 986–3 323 yksilöä.

Jos karhua ei metsästettäisi, ei poistettaisi vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla eikä niitä kuolisi esimerkiksi liikenteessä, vuonna 2030 kanta olisi jo 3 486–5 164 yksilöä.

Poronhoitoalueen kestävää kokonaiskuolleisuutta arvioidaan muuta Suomea yksinkertaisemmalla mallinnuksella. Tulosten mukaan poronhoitoalueen karhukanta pysyisi nykyisellä tasolla noin 18 prosentin vuotuisella kokonaiskuolleisuudella.

Uusi malli kuvaa karhukantaa yksityiskohtaisesti

Aiemmin karhun kanta-arvio on perustunut yksinomaan Tassu-järjestelmään kirjattuihin pentuehavaintoihin, joiden avulla on arvioitu pentueiden lukumäärä: kannan koko on arvioitu kertomalla pentueiden lukumäärä kymmenellä. Kerroin perustui erityisesti Skandinaviassa tehtyihin tutkimuksiin, ja sitä tuki myös Suomen havaintoaineisto.

Vanha menetelmä oli yksinkertainen ja selkeä, mutta epävarmuuden huomioiminen arviossa ei ollut kovin suoraviivaista. Tänä vuonna vanhaa menetelmää käytettiin vain poronhoitoalueella.

Poronhoitoalueen ulkopuolisen Suomen alueelle kanta-arvio, ennuste ja kestävän kokonaiskuolleisuuden tason arviointi toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa uuden populaatiomallin avulla

Malli kuvaa karhukantaa ja sen dynamiikkaa yksityiskohtaisesti. Mallissa kanta on jaettu uroksiin ja naaraisiin ja kymmeneen ikäluokkaan pennuista yli 11-vuotiaisiin. Naaraiden oletetaan saavan ensimmäisen pentueensa täytettyään viisi vuotta, ja tästä eteenpäin naaraat synnyttävät keskimäärin joka toinen vuosi. Pentuekoko voi vaihdella 1–4 pennun välillä todennäköisimmän pentuekoon ollessa kaksi.

Mallissa poronhoitoalueelta ja Venäjältä voi populaatioon liittyä nuoria karhuja, joista noin 67 prosenttia oletetaan olevan uroksia. Tämä perustuu karhun liikkumistutkimuksiin.

Malli huomioi, ettei saman vuoden pentuja eikä naaraita, joilla on pentuja mukanaan, metsästetä lainkaan.

Monia aineistolähteitä mukana

Malli käyttää aineistoina pentueiden lukumääriä vuosilta 2004–2024, pentueiden osuutta kaikista havainnoista 2011–2024 ja karhun kuolleisuustilastoja vuosilta 2004–2024. Kuolleisuustilastot pitävät sisällään lähinnä metsästettyjä, poliisin päätöksellä poistettuja ja liikenteessä kuolleita karhuja. Malli huomioi kuolleiden karhujen ikä- ja sukupuolijakaumat.

Mallissa huomioidaan, että karhupentueiden havainnoinnissa on vuosittaista satunnaisvaihtelua siten, että pentuehavaintojen määrä voi jonain vuonna hieman ylittää ja jonain vuonna hieman alittaa pentueiden todellisen lukumäärän. Myös pentuekoon arvioinnissa oletetaan olevan jonkin verran satunnaisvaihtelua, ja että todellinen pentuekoko on keskimäärin hieman suurempi kuin Tassu-aineistoon kirjattu.

Tassu-havainnot edelleen tärkeitä

Uudessa menetelmässäkin kanta-arvioon vaikuttavat petoyhdyshenkilöiden kirjaamat Tassu-havainnot niin yksittäisistä karhuista kuin pentueista. Vuonna 2024 Tassuun kirjattiin 8 616 karhuhavaintoa, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2023 (9 084 havaintoa), mutta enemmän kuin vuonna 2022 (8 045 havaintoa).

Havaintojen lukumäärässä on siis suuria eroja vuosien välillä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Tassuun on kirjattu vuosittain 8 045–13 477 karhuhavaintoa, joista pentuehavaintoja on ollut 654–1639. Vuonna 2024 pentueiden osuus Tassu-havainnoista oli tarkasteluajanjakson alhaisin (8 %, keskiarvo vuosina 2015–2024 10,6 %). Myös mitattujen Tassu-havaintojen osuus kaikista havainnoista oli alhaisin kymmeneen vuoteen (37 %, keskiarvo vuosina 2015–2024 50,1 %).

Tassu-havaintojen määrä on notkahtanut varsinkin itäisessä Suomessa, erityisesti Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Länteen päin siirryttäessä erot pienenevät ja paikoitellen pentuehavaintomäärät ovat myös kasvaneet.

Uuden menetelmän hyödyt

Aiempi kanta-arviomenetelmä oli herkkä havainnointiaktiivisuuden ja -olosuhteiden vuosittaisille vaihteluille. Uusi populaatiomalli huomioi paremmin karhun lisääntymisbiologian ja lajin pitkäikäisyyden. Lisäksi se voi hyödyntää useita aineistolähteitä ja huomioi populaatiodynamiikkaan luonnostaan kuuluvan satunnaisvaihtelun ja havaintoihin liittyvän epävarmuuden.

Verrattuna vanhaan menetelmään uusi malli antaa tasaisemman kuvan karhun kannanvaihtelusta, koska se huomioi myös aikaisempien vuosien pentuetuoton ja eri vuosiluokkiin kohdistuneen kuolleisuuden. Uusi menetelmä on vähemmän herkkä yksittäisen vuoden arviolle pentuemäärästä, sillä se huomioi, että vuosittaisesta karhukannasta keskimäärin vain noin 20 prosenttia on saman kevään pentuja. Muiden karhujen määrä määräytyy aikaisempien vuosien pentutuoton ja niihin kohdistuneen kuolleisuuden perusteella.

Tassu-havaintojen tavallista pienempi määrä ei siis vaikuta kyseisen vuoden arvioon yhtä paljon kuin ennen, mutta toisaalta laihan havaintovuoden vaikutus ulottuu nyt useamman vuoden ajalle, koska tulevat kanta-arviot hyödyntävät tietoa myös menneistä vuosista.

Katse tulevaan

Luke jatkaa kanta-arviomallin kehittämistä. Tänä vuonna mallia käytettiin kanta-arvioon, ennusteeseen ja kestävän kokonaiskuolleisuuden arviointiin poronhoitoalueen ulkopuolella.

Poronhoitoalueen erityispiirteet sekä karhun aiheuttamat porovahingot huomioiva versio on kehitteillä. Mallia voidaan myös kehittää alueelliseksi niin, että siinä voidaan huomioida karhukannan ominaispiirteet esimerkiksi eri kannanhoitoalueilla.

Havainnot petoyhdyshenkilöille ja Tassuun!

Vaikka menetelmät kehittyvät, petoyhdyshenkilöiden kirjaamat havainnot ovat merkittävässä roolissa.

On hyvin tärkeää, että havaintoja saadaan mahdollisimman kattavasti kaikkialta, missä karhuja Suomessa esiintyy. Tämä koskee niin vakiintuneen kannan alueita (Itä-Suomi), kuin aluelta, joilla kanta on kasvussa tai vasta levittäytymässä.

Jotta karhupentueiden kokonaislukumäärän arviointi onnistuu, tarvitaan mahdollisimman moneen Tassu-havaintoon myös mittaustulokset tassunjäljistä.

Koska uusi menetelmä käyttää tietoa kuolleiden karhujen sukupuolesta ja iästä, tulee jatkossa panostaa myös saalisnäytteisiin. Toivomme näytteitä mahdollisimman monista saaliskarhuista Luonnonvarakeskuksen riistalaboratorioon.

Kanta-arvio on kaiken perusta

Luotettavat kanta-arviot mahdollistavat muun muassa riistahallinon metsästyskiintiöihin liittyvän päätöksenteon sekä hyödyttävät tutkimusta.

Luke kiittää kaikkia karhuhavaintoja kirjanneita ja aineistoja kartuttaneita henkilöitä heidän panoksestaan kanta-arvion tuottamiseen.