Ennätyssaalis pysäytti peurakannan kasvun

Viime metsästyskaudella saatiin saaliiksi noin 60 500 valkohäntäpeuraa. Saalismäärä kasvoi aikaisemmasta, vaikka lumeton talvi haittasi monin paikoin jahtia. Metsästyksen arvioidaan pysäyttäneen kannan kasvun, mutta kannan leikkaaminen siirtyy tulevaan kauteen.

teksti Jani Körhämö kuva GettyImages

Julkaistu14.5.2020

Viime syksyn peurajahteihin lähdettiin tavoittelemaan ennätyssaalista korkeaksi kasvaneen peurakannan pienentämiseksi. Tavoitteena oli ylittää selvästi Luonnonvarakeskuksen arvioima noin 63 000 yksilön saalis, joka arvion mukaan olisi tarvittu kannan kasvun pysäyttämiseen.

Päättynyttä kautta leimasivat kuitenkin peuran metsästyksen kannalta poikkeuksellisen hankalat olosuhteet. Vahtimismetsästystä helpottavaa lumipeitettä oli ainoastaan hetkellisesti, mikä korosti toimivan seurue- ja koirametsästyksen roolia. Saalismäärä jäikin tavoiteltua pienemmäksi, mutta kasvoi kuitenkin edelliskaudesta noin 15 prosenttia. Valkohäntäpeuran saalismäärä ylitti ensimmäistä kertaa kaadettujen hirvien lukumäärän.

Vallinneissa olosuhteissa tätä voidaan pitää hatunnoston arvoisena suorituksena ja osoituksena metsästäjien sitoutumisesta kannan pienentämistavoitteeseen.

Riistakeskusalueista eniten peuroja kaadettiin jälleen Varsinais-Suomessa, lähes 20 000 yksilöä. Myös Satakunnan, Etelä-Hämeen, Uudenmaan ja Pohjois-Hämeen alueilla saalismäärät olivat korkeita.

Pyyntiluvansaajien tasolla tarkasteltuna saalistiheys nousi korkeimmillaan yli sataan peuraan tuhannella hehtaarilla, seura- ja seuruetasolla ehkä tätäkin korkeammaksikin.

Lähde: Luonnonvarakeskus

Naaraita 52 prosenttia

Saaliin rakenteen osalta metsästäjiä kehotettiin huolehtimaan riittävästä naaraiden osuudesta aikuissaaliissa, jotta kannan korkea tuottokyky pienentyisi. Toteutunut naaraiden osuus aikuisista peuroista oli 52 prosenttia eli hieman edellisvuotta korkeampi. Saalis oli naarasvoittoinen lähes koko vahvalla peura-alueella, mutta eniten naaraita suhteessa uroksiin kaadettiin Varsinais-Suomessa.

Tuottavaan kannanosaan kohdentunut verotus tulee todennäköisesti edesauttamaan kannan leikkaamista jatkossa.

Kaadetuista peuroista 51 prosenttia oli vasoja. Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin noin 77 prosenttia.

Kannan kasvu taitettiin

Luonnonvarakeskuksen julkaiseman tuoreen kanta-arvion mukaan valkohäntäpeurakannan arvioidaan pienentyneen noin kaksi prosenttia edellisestä vuodesta. Kannaksi arvioidaan metsästyskauden jälkeen noin 109 000 yksilöä (95 % luottamusväli 105000–114000) yksilöä.

Arvion mukaan suurin peuratiheys oli Satakunnan, Pohjois- ja Etelä-Hämeen ja Varsinais-Suomen riistakeskusten raja-alueella. Tiheys oli korkea myös Uudenmaan riistakeskusalueen rannikon länsiosissa.

Kanta-arvion perusteella käänne peurakannan kehityksessä saavutettiin, mutta varsinainen kannan leikkaaminen jäi vielä tulevien metsästyskausien vastuulle.

Luonnonvarakeskus arvioi, että kannan ennallaan pitämiseksi vaadittava saalismäärä tulevalla metsästyskaudella on koko maan tasolla noin 55 000 yksilöä. Kannan leikkaamiseksi olisi tavoiteltava noin 60 000–63 000 yksilön saalismäärää. Käytännössä tulevalla kaudella tavoitellaan siis jälleen uutta saalisennätystä.

 

Jahtiin jo alkukaudella

Päättynyt metsästyskausi osoitti, että koko metsästyskauden hyödyntäminen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää kovien saalistavoitteiden saavuttamiseksi.

Alkukauden metsästyksen lisäämisellä peurajahti saadaan hyvään alkuun ennen hirvijahtia ja samalla pienennetään loka-marraskuun perinteisesti korkeaa kolarikertymää.

Syyskuun ensimmäisten viikkojen vahtimiskauden pyynti on omaksuttu nopeasti käytäntöön, mutta potentiaalia alkukauden saalismäärän lisäämiseen on todennäköisesti vielä paljon enemmän. Viime metsästyskaudella ennen syyskuun viimeistä lauantaita saaliiksi saatiin kaikkiaan noin 5 700 valkohäntäpeuraa, mikä on noin 50 prosenttia enemmän kuin edellisellä kaudella vastaavana ajankohtana.

Tulevalle metsästyskaudelle muutkin teesit ovat paljolti samat kuin edellisellekin syksylle. Tavoitteena on vahvan peura-alueen osalta niin korkea pyyntilupamäärä, ettei se rajoita tarvittavaa kannan leikkaamista. Saaliissa tulee kiinnittää huomiota riittävään naaraiden osuuteen. Metsästystä tulee mahdollisuuksien mukaan kohdentaa vahingoille alttiiden viljelmien ja kolariherkkien tieosuuksien läheisyyteen. Metsästysseuroissa tulee varmistaa pyyntilupien tehokas käyttö ja tarkistaa käytännöt lupien jakamisessa sellaisiksi, että lupien käyttämiselle ei muodostu turhia rakenteellisia rajoitteita.

Määrätietoinen työ peurakannan harventamiseksi kantaa hedelmää ennen pitkää, vielä ei kuitenkaan ole aika hengähtää.