Enemmän saaliseläimiä – lisää riistanlihaa
Riistanlihalle olisi kysyntää. Ylläpitämällä riistakantoja, jotka tuottavat enemmän saaliseläimiä, riistanlihaa riittäisi enemmän myös maanomistajille sekä myyntiin.
Riistanliha on arvostettu ja haluttu raaka-aine suomalaisessa ruoanlaitossa. Kyselytutkimusten mukaan valtaosa suomalaisista haluaisi syödä riistaa nykyistä enemmän. Riistaa pidetään myös yleisesti eettisimpänä ja ilmaston kannalta kestävimpänä lihavaihtoehtona.
Metsästysseurojen kauden 2023–2024 saaliiden jakamista selvitettiin kyselyllä.
Vastanneista 20 prosenttia ilmoitti myyvänsä riistanlihaa, mutta riistakeskusalueiden välillä oli suurta vaihtelua. Lihan myyminen oli yleisintä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa (48 prosenttia seuroista). Lihanmyynti on yleistä myös Lapissa, jossa 35 prosenttia myi lihaa.
Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa lihanmyynti sen sijaan oli harvinaista. Kainuussa ainoastaan kaksi prosenttia vastaajista myi riistanlihaa. Pohjois-Karjalassa osuus oli viisi ja Pohjois-Savossa seitsemän prosenttia.
Valkohäntäpeuroista myytiin lähes joka kymmenes
Valtakunnallisesti hirvisaaliista myytiin keskimäärin kolme prosenttia. Lapissa jopa 10 prosenttia, kun Kainuussa osuus oli vain 0,3 prosenttia.
Valkohäntäpeurasaaliista myytiin kahdeksan prosenttia. Valkohäntäpeuran ydinalueeseen kuuluvien viiden riistakeskusalueen välillä oli hyvin pientä vaihtelua myytyjen peuraruhojen osuuksissa.
Metsäkaurissaaliista myytiin lähes kaksi prosenttia. Eniten myytiin Varsinais-Suomessa, jossa osuus lähestyy viittä prosenttia.
Hirven hinnassa vähän vaihtelua
Kokonaisen teurastetun hirvenruhon keskimääräinen arvo oli 9,90 euroa kilolta (alv 0 %). Tällaisesta ruhosta on poistettu pää, nahka, sisäelimet ja sorkat. Se sisältää lihan lisäksi luita, rustoa ja muita osia, jotka yleensä jäävät syömättä.
Hirven hinnoissa oli yllättävän vähän vaihtelua ja ne olivat 95 prosentin todennäköisyydellä 9,60–10,20 euroa kilolta.
Valkohäntäpeuroja myytiin keskimäärin 7,60 eurolla kilolta. Myyntihinta oli 95 prosentin todennäköisyydellä 6,10–9,00 euroa kilolta. Metsäkauriiden hinta oli keskimäärin 6,50 euroa kilolta ja 95 prosentin luottamusväli oli 5,50–7,50 euroa kilolta.
Maanomistajien saalisosuus vaihtelee alueittain
Maanomistajat saivat keskimäärin 13 prosenttia kaadetuista hirvistä. Uudellamaalla maanomistajat saivat 30 prosenttia hirvistä ja Kainuussa 25 prosenttia. Rannikko-Pohjanmaalla vain seitsemän prosenttia hirvisaaliista jaettiin maanomistajille.
Valkohäntäpeurasaaliista maanomistajille annettiin keskimäärin kahdeksan prosenttia. Uudenmaan maanomistajat saivat 14 prosenttia ruhoista ja Pohjois-Hämeen 11 prosenttia. Rannikko-Pohjanmaalla jaettiin saaliista maanomistajille alle kaksi prosenttia ja Satakunnassa alle neljä prosenttia.
Kaadetuista metsäkauriista maanomistajat saivat keskimäärin viisi prosenttia. Suurimmat osuudet saaliista saivat Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Pohjois-Hämeen maanomistajat.
Suurempi saalis, enemmän lihaa maanomistajille ja myyntiin
Saalismäärän ja myytyjen ruhojen määrän välillä ilmeni selkeitä yhteyksiä. Mitä suurempi metsästäjäkohtainen sorkkaeläinsaalismäärä, sitä suurempi oli myytyjen sorkkaeläinten määrä.
Myös saaliseläinten määrä tuhannelta hehtaarilta korreloi myytyjen sorkkaeläinten määrään. Maanomistajille annettu lihamäärä korreloi kaadettujen sorkkaeläinten määrällä samalla tavalla kuin myytyjen ruhojen määrä.
Myydyn lihan arvo yli 2 miljoonaa
Saalisilmoitusten perusteella tiedetään, kuinka paljon sorkkaeläimiä vuosittain kaadetaan. Saalisilmoituksen yhteydessä kirjataan myös teuraspainoja.
Kyselyn tulosten perusteella voidaan päätellä, että metsästyskaudella 2023–2024 myytiin noin 120 000 kiloa luullista hirvenlihaa ja noin 160 000 kiloa valkohäntäpeuranlihaa.
Ilmoitettujen myyntihintojen perusteella myydyn lihan arvo oli yhteensä noin 2,4 miljoonaa euroa (alv 0 %). Kaksi kolmasosaa Suomessa myydystä hirvieläinlihasta on Varsinais-Suomesta, Satakunnasta, Lapista ja Uudeltamaalta. Neljäsosa on Varsinais-Suomesta.
Maanomistajien saaman lihan arvo
Vastaavasti maanomistajille annettiin noin 560 000 kiloa hirvenlihaa, noin 150 000 kiloa valkohäntäpeuranlihaa ja noin 12 000 kiloa metsäkauriinlihaa. Maanomistajille annetun lihan arvo oli yhteensä noin seitsemän miljoonaa euroa (alv 0 %).
Maanomistajille annetun lihan arvo oli keskimäärin 0,25 euroa hehtaarilta. Uudenmaan maanomistajien lihat olivat arvokkaimmat; 1,00 euroa hehtaarilta. Pohjois-Karjalassa maanomistajille annetun hirvieläinlihan arvo oli alin; 0,15 euroa hehtaarilta.
Maanomistajille annetusta hirvieläinlihasta lähes 40 prosenttia tuli Lapista, Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta.
Muista tutkimuksista tiedetään, että metsästysvuokraa annetaan maanomistajille lihan lisäksi myös esimerkiksi rahallisena vastikkeena tai talkootyönä.
Mahdollista saada enemmän hyötyä yhteiskunnalle
Ylläpitämällä enemmän saaliseläimiä tuottavia riistakantoja, saadaan enemmän hyötyä metsästyksestä. Kyselyn perusteella maanomistajille luovutettaisiin enemmän lihaa, jos sorkkaeläinkannat tuottaisivat enemmän saaliseläimiä. Saalistiheyden kasvaessa lihaa riittäisi myös myyntiin. Muissa pohjoismaisissa tutkimuksissa on todettu, että riistanlihan hyödyntämisen lisäämisellä voidaan myös kasvattaa omavaraisuusastetta.
Mitä omassa seurassasi tapahtuu hirvi- tai valkohäntäpeurasaaliille? Kerro kommenteissa.
Kyselyn vastaukset analysoitiin riistakeskuksen ja Kauppakorkeakoulu Hankenin yhteistyönä. Artikkelin luvut perustuvat 3 638 vastaajan otokseen, jotka raportoivat metsästäneensä sorkkaeläimiä kuluneella metsästyskaudella.
Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!