Elinympäristö kuntoon riistapelloilla
Tuiskulan tilan ympäristössä runsas riistakanta ja viljely sovitetaan yhteen riistapeltoverkoston avulla. Riistapellot antavat elinympäristön monelle lajille ja toimivat sorkkariistan ruokinnan selkärankana.
Varsinais-Suomen rannikon Kemiönsaarella, Tuiskulan tilalla panostetaan riistaan ja monimuotoisuuteen. Riistapellot ovat jo vuosia tarjonneet riistalle ravintoa. Samalla monimuotoisuus lisääntyy ja luonto kiittää.
Alueella toimivan Saarenpään hirviseurueen 2 000 hehtaarin metsästysalueella tehdään vuosittain 20 hehtaaria riistapeltoja. Ne muodostavat verkoston, jolla pyritään ruokkimaan alueen runsas valkohäntäpeura- ja metsäkauriskanta, hirveä ja muuta eläimistöä unohtamatta.
Talviruokinta on normaalia vähäisempää, vaikka jäävä peurakanta on vähintään 40 eläintä 1 000 hehtaarilla. Kytispaikoille viedään peurojen herkkua, sokerijuurikasta, valikoivan metsästyksen houkuttimeksi. Lisäksi ruokintaan käytetään kymmenkunta heinäpaalia. Viljalla ei ruokita.
Tilan ammattimainen ote riistapeltojen viljelyyn poikkeaa keskivertoisesta suomalaisesta riistapeltoajattelusta. Suomessa riistapellot ovat pääasiassa olleet pieniä metsän siimeksessä olevia kitukasvuisia muutamien aarien peltoheittoja. Tuiskulassa paukut laitetaan huomattavasti isompiin peltolohkoihin.
Riista ja viljely yhteen sopii
Tuiskulan tilan isäntä Pekka Lahtinen on ammattimainen maanviljelijä, ja samaan hengenvetoon, innokas, riistaa arvostava metsästäjä. Tuiskulassa viljellään viljaa sekä erikoiskasveista öljykasveja ja juurikasta 250 hehtaarin pinta-alalla. Lisäksi urakoidaan muiden tilojen viljelyksiä.
Lahtinen hallinnoi alueella 2 000 hehtaarin metsästysaluetta ja metsästystä järjestetään pienessä määrin myös vierailijoille. Ja metsästetään omalla kaveriporukalla.
Lahtisella on vuosien kokemus riistapelloista. Hänen mukaansa runsaan riistakannan pystyy sovittamaan yhteen maanviljelyksen kanssa.
– Viljelijänä minun kannattaa kasvattaa riistalle vaihtoehtoista syötävää riistapeltojen avulla. Näin vähennän merkittävästi normiviljelyn vahinkoja. Kaikki on kiinni asenteesta, Lahtinen sanoo.
– Toki tällä eläintiheydellä aina tulee jonkun verran satovahinkoa, se on selvää. Kokonaisuuteen suhteutettuna mittakaavaltaan ne ovat olleet pieniä. Esimerkiksi metsien hyönteisvahingot voivat olla suurempia, hän vertaa.
Katso video:
Riistapeltoja prosentti pinta-alasta
Lahtisen mukaan riistapeltoja kannattaa perustaa tasaisesti eläinten suosimien alueiden tuntumaan. Lähelle päivälepopaikkoja ja tunnettuja kulkureittejä sekä kauas vilkasliikenteisistä.
– Hyvin sijoitettu ja viljelty riistapelto ohjaa eläimiä pois ongelmapaikoista, esimerkiksi ruuantuotantoon tarkoitetun pellon laitamilta. Rauhalliseen paikkaan sijoitettu riistapelto houkuttelee ja sato tulee myös varmimmin syödyksi.
– Sopiva mitoitus meidän riistakannoilla on pistää yksi prosentti koko alueesta riistapelloksi. Pelloista tämä on kahdeksan prosenttia, Lahtinen summaa.
Riistapelloilla ei ole tarkoitus kasvattaa kantaa. Niillä pidetään vahingot kurissa ja tilanne hallinnassa, Lahtinen kertoo.
Hänen mukaansa riistapelloissa on kyse ennen kaikkea elinympäristöparannuksesta ja moninaisista hyödyistä. Ne tarjoavat elinmahdollisuuksia monille lajeille, kuten perhosille, koppakuoriaisille, jäniksille ja monipuoliselle linnustolle. Lisäksi talviaikainen kasvipeitteisyys ja hiilensidonta lisääntyvät.
Kokonaisuudessaan maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet riistanhoitoon. Tuiskulassa nämä on otettu ilolla vastaan. Riistapeltojen lisäksi tilalla on karjalla laidunnettavia suojavyöhykkeitä ja perinnebiotooppeja 40 hehtaaria, joilla parannetaan monimuotoisuutta sekä riistan että muun lajiston kannalta.
Viljelykierto tärkeää
Tuiskulassa riistapellot ovat nelivuotisen viljelykierron piirissä. Kiireisten kevättöiden aikaan toimenpiteitä tarvitsee vain puolet lohkoista. Neljäsosa kylvetään syksyllä ja viimeinen neljännes on aina yhden kesäkauden koskemattomana. Kierto tasaa työpiikkejä ja säästää aikaa sekä rahaa.
Ensi kesänä riistapeltojen monivuotisilta nurmilta on tarkoitus kerätä satoa riistaa varten. Näin pellot pysyvät vihreinä myös syksyllä.
Valikoivaa pyyntiä
Tuiskulassa pääriistaa valkohäntäpeuraa ja metsäkaurista metsästetään pääasiassa koirajahteina. Myös kyttäysmetsästys kuuluu valikoimiin.
Lahtisen mukaan riistapelloilla helpotetaan hirvieläinten valikoivaa metsästystä, sillä vahtimismetsästyksen avulla on helpompi seurata alueen riistakantaa ja kohdistaa pyynti haluttuihin yksilöihin.
Riistapeltohanke
Tuiskulan tila on mukana Suomen riistakeskuksen ja Riistasiemen Oy:n yhteisessä riistapeltohankkeessa, jossa tehdään kokeiluja ja testataan siemenseoksia. Lisäksi hankkeessa selvitetään, voidaanko riistapeltojen avulla kehittää nykyistä talviruokintaa luontaisempaan suuntaan.
