Lågskärin majakkasaaressa pesii Suomen runsaslukuisin haahkapopulaatio.

Ahvenanmaa taistelee haahkan vuoksi

Haahkan ahdinko saaristossa tiedostetaan nykyään hyvin. Voimakas petopaine on ajanut lajin ahtaalle ja ennen sille tyypillinen, pesintään sopiva ulkosaaristo on tyhjentynyt muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta: Ahvenanmaalla Lågskärissä ja Båtskärissä taistellaan jäljellä olevien haahkojen vuoksi.

Teksti ja kuvat Tommy Arfman

Julkaistu9.11.2021

Lågskärin Majakkasaari sijaitsee kaukana ulkomerellä, Maarianhaminasta etelään. Saari on viimeisiä Suomen maa-alueita ennen Ruotsin rajaa ja on ollut pitkään tunnettu suuresta haahkapopulaatiosta. Noin tuhat haahkanaarasta pesii saarella vuosittain, mutta populaatiota on viime vuodet rasittanut suuresti petolintujen saalistus. Merikotkat ovat tappaneet naaraat pesiin ja syöneet kuoriutuvat poikaset. Niiden lisäksi korpit ja varikset ovat pesineet saarella ja myötävaikuttaneet haahkan pesinnän tuhoamisessa. Viime vuosina tuhot ovat olleet hyvin kattavia. Haahkan poikasia ei ole juurikaan selvinnyt lentokykyisiksi. Saarella ei ole maapetoja, koska sijainti kaukana merellä estää niiden saapumisen alueelle.

Paljaalla maalla pesivä haahkanaaras on ilman suojaa altis ilmasta tuleville hyökkäyksille.

Aktiivisia toimia

Ahvenenmaan maakunnan riistavaroista vastaava virasto ja Robin Juslin ovat aloittaneet aktiiviset toimet pesivien haahkojen suojelemiseksi.

Tärkein toimenpide on järjestää pesintäkauden ajan jatkuva ihmisten läsnäolo saarella. Saaren majakkarakennus on vuokrattu Birdlifelle ja heidän väkensä miehittää asemaa sovitusti koko pesintäajan. Ihmisen läsnäolo häiritsee merikotkan saalistusyrityksiä, mutta liikkeellä on oltava jo heti aamuvarhaisesta lähtien. Saaren uloimpiin kärkiin on lisäksi asetettu ihmistä jäljitteleviä nukkeja. Niiden paikkoja on vaihdeltava, jotta merikotkat eivät tottuisi niihin. Häirintä on myös estänyt merikotkan pesinnän saarella.

Varislinnut tapetaan

Skyddsjakt – suojametsästys – on termi, jota käytetään saarella korppiin ja varikseen sovellettavasta toimenpiteestä. Niiden poistoon on haettu luvat. Saaressa pesi ennen korppipari ja varisreviirejä oli useita. Yksi korppi poistettiin keväällä heti niiden asettuessa reviirilleen. Tämä toimenpide riitti karkottamaan korpit pesimästä. Keväällä 2021 ammuttiin muutaman reissun aikana yhteensä 24 varista. Kaikkia variksia ei kevään aikana saada poistettua, mutta jo reviirien häätö saarelta tekee hyvän vaikutuksen.

Pesätuhoja laskettiin kevään 2021 aikana 39, joka on vain 4 prosenttia pesinnöistä. Tulos on hyvä. Varislintujen saadessa vapaasti toimia saarissa oli tuho kymmenien prosenttien luokkaa. Käytännön poistotoimet suoritti riistaviranomainen.

Lucas Wideman ja Kenny Ahlman tutkivat harmaalokin aiheuttamaa pesätuhoa. Suojasta huolimatta munat tuhottiin.
Båtskärin hoitotoimet hyödyttävät myös saaren riskilöitä. Vieraslaji minkki tuhoaisi tämän kolonian, jos se pääsisi asettumaan alueelle.

Hyvä vuosi 2021

Tehdyillä toimilla on ollut suuri vaikutus. Merikotkia pystyttiin pitämään loitolla haahkan poikasten alkaessa kuoriutua toukokuun puolivälin paikkeilla. Paikalla oli vain muutama merikotka, kun aiemmin niitä on ollut kymmeniä. Toukokuun lopulla kotkien määrä lisääntyi ja ne verottivat poikasia. Kuitenkin ensimmäisinä syntyneet poikaset olivat jo niin isoja, että ne selvisivät paremmin hengissä. Myöhemmin kuoriutuneet jäivät kotkien kynsiin.

Kesäkuun 25. päivä Lågskärissä tehdyt poikaslaskennat näyttivät vielä noin 750 poikasen olevan hengissä. Verrokkina toimii vuoden 2020 laskenta, jolloin samaan aikaan kesällä oli hengissä kymmenen haahkan poikasta. Vuoden 2021 tulos on noin 0,8 poikasta hautovaa haahkaa kohti. Myös hautovien lintujen määrä on noussut 33 prosenttia vuodesta 2017, jolloin hautovat linnut laskettiin edellisen kerran.

Båtskär – katon alla

Båtskärin saaret sijaitsevat Maarianhaminasta etelään, Järsön niemimaan edustalla. Lilla Båtskärissä pesii runsaasti haahkoja, joiden ongelmat ovat samankaltaiset kuin Lågskärin haahkoilla.

Ådans vänner (haahkan ystävät) -luonnonsuojeluyhdistyksen toiminnanohjaaja Lucas Wideman joukkoineen on aloittanut ohjelman, jolla pyritään suojelemaan saaren haahkoja. Lilla Båtskärin aallonmurtajassa pesii myös merkittävä riskiläyhdyskunta ja Stora Båtskärissä ruokkien yhdyskunta.

Yhdistys on järjestänyt saareen pesintäaikaisen miehityksen, jolla häiritään merikotkia. Niin ikään varikset ja isot lokit poistetaan niiden tullessa saalistamaan pesiä. Haahkoille on rakennettu kattoja, jotka suojaavat hautovia emolintuja ilmasta käsin tarkkailevia petolintuja vastaan.Haahkat ovat ottaneet suojat hyvin käyttöön. Hautovista noin 140 haahkasta kattojen alla on 40 haahkaemoa.

Katon antama suoja toimii parhaiten yhdistettynä ihmisen läsnäoloon. Esimerkiksi varikset todennäköisesti löytäisivät suojat, jos saisivat rauhassa etsiä niitä. Katon alla pesivä lintu ei löydy hetkessä ja antaa läsnä oleville tarkkailijoille mahdollisuuden reagoida, kun varisten aikeet havaitaan.

Katto asetetaan pesinnän jälkeen haahkan pesäkuopan päälle seuraavan vuoden pesintää varten. Näin linnut hyväksyvät suojan paremmin. Lilla Båtskärissä haahkat ovatkin ottaneet suojat hyvin vastaan.

Poikaset lentokykyisiksi

Båtskärin suojelutoimet ovat tuottaneet hyvää tulosta. Hautovia haahkoja on enemmän kuin aiemmin. Pesätuhot ovat alhaisella tasolla ja poikasetkin selviävät lentokykyisiksi.

Heinäkuun alussa 2021 laskettiin 362 poikasta. Se tarkoittaa, että noin 2,5 poikasta säilyy hengissä per hautova emo. Tämä ei olisi mahdollista, jos linnut jätettäisiin oman onnensa nojaan.

Hoito-ohjelma, johon sisältyy jatkuva läsnäolo, merikotkan häirintä, varisten ja isojen lokkien poisto ja Båtskärin pohjoispuolella olevien saarien ja Järsön niemimaan tehostetut maapetojen poistot, luovat olosuhteet haahkojen pesinnän onnistumiselle. Jos näihin saariin pääsisivät minkit tai supikoirat asettumaan, uhkaisivat ne Båtskärin lintuja. Talvella laivaliikenne pitää railon auki, niin etteivät supikoirat pääse tulemaan jäitä pitkin alueelle. Båtskäristä on 1,2 kilometrin uimamatka Nyhamnin saareen. Tästä matkasta selviävät molemmat saariston vieraspedot.

Ihmisen toiminnalla merkitystä

Långskär ja Båtskär ovat hyviä esimerkkejä siitä, että pienilläkin resursseilla voidaan saada merkittävää luonnonsuojelullista tulosta aikaiseksi saaristossamme. Jos menettäisimme nämä viimeiset haahkakeitaat, joissa linnut saavat poikasensa lentokykyisiksi, olisi se kohtalokasta koko haahkakannalle. Poikastuotto tällaisilla alueilla mahdollistaa haahkan leviämisen muualle saaristoon.

Edellytyksenä toki, että muuallakin olosuhteet mahdollistavat lintujen selviämisen.

 

Båtskärissä on myös saaristossa harvinaistunut ruokkiyhdyskunta.