Suomen suurin pyörittää mittavaa koulutustoimintaa

Laura Siro on toiminut Helsingin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana reilun vuoden. Takana on yksi kokonainen vuodenkierto ja työn kausiluonteisuus on käynyt selväksi.

– Alkuvuodesta työllistävät vuosikokouksen valmistelut. Esimerkiksi avustuksen hakeminen ja toimintakertomuksen kokoaminen teettävät työtä, Siro kertoo.

Takana on paitsi Siron ensimmäinen vuosi myös ensimmäinen kalenterivuosi ulkopuolisen kirjanpitäjän kanssa. Avun ostaminen on helpottanut toiminnanohjaajan työtä, mutta vaatii edelleen paljon yhteydenpitoa kirjanpitäjään. Päättyneen vuoden toimintatietojen lisäksi vuosikokoukseen mennessä täytyy saada kuntoon kuluvan vuoden suunnitelmat eli toimintasuunnitelma ja budjetti.

Helsingin riistanhoitoyhdistys painii jäsenmäärältään omassa sarjassaan. Suuri jäsenmäärä tarkoittaa myös suurta taloutta.

– Meillä on isot tulot, mutta myös isot menot. Kuluja syntyy ammattimaisen toiminnanohjaajan palkan lisäksi tiloista, toimijoiden palkkioista ja yleisistä kuluista, Siro avaa riistanhoitoyhdistyksen taloutta.

Muista riistanhoitoyhdistyksistä poiketen Helsingin alueella ei metsästetä hirviä, joten toiminnanohjaajan työlistalta puuttuvat hirviverotukseen liittyvät tehtävät.

Aktiivien määrä on maltillinen

Siro ei odota vuosikokoukseen väenpaljoutta. Vaikka riistanhoitoyhdistys on jäsenmäärältään jättiläinen ja kokouksista viestitään aktiivisesti, on vuosikokouksessa perinteisesti melko hiljaista.

Helsingin hallitukseen on tähän asti löytynyt jäseniä ja esimerkiksi SRVA-toiminta kiinnostaa, mutta uusille aktiivisille jäsenille on tarvetta. Toiminnan pyörittäminen vaatii muun muassa ampumakokeen vastaanottajia, metsästäjäkurssien pitäjiä ja tutkinnon vastaanottajia.

– Uudet vapaaehtoiset ovat tervetulleita mukaan, Siro kannustaa.

Vuosikokouksessa on tapana tarjota kahvit. Siro muistuttaa, että ne eivät suinkaan ole ainut syy osallistua. Kokouksessa voi vaikuttaa oman riistanhoitoyhdistyksen hallituksen kokoonpanoon ja toimintaan tai tuoda asioita esille joko yhdistyksessä toteutettavaksi tai eteenpäin riistahallinnossa vietäväksi.

Hallituspaikoissa on kiertoa ja tulevassa kokouksessa erovuoroisia jäseniä on kaksi.

Suomen suurin kouluttaja

Helsinki on Suomen suurin metsästäjäkurssien järjestäjä. Tutkintokursseilla ja tutkinnoissa käy paljon myös vieraspaikkakuntalaisia ja toki pääkaupungin väestö tarjoaa omaa luokkaansa olevan asiakaskunnan. Metsästäjäkursseja ja -tutkintoja järjestetään ympäri vuoden noin kaksi kertaa kuukaudessa.

Vuonna 2022 yli 650 uutta metsästäjää suoritti tutkinnon Helsingissä.

Tutkintojen lisäksi järjestetään paljon ampumakokeita. Lisämausteensa ampumakokeisin tuovat erityiset ampumaratajärjestelyt. Helsingissä riistanhoitoyhdistyksellä ei ole omaa rataa, joten ampumakokeet järjestetään Santahaminan sotilasalueella yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa.

– Sotilasalueelle tarvitaan kulkulupa, jolla pääsee porteista. Teen ennen jokaista koetta listat ilmoittautuneista, Siro kertoo.

Haulikkokoulu ja nuorten leiri

Helsingissä on vuosia pyöritetty haulikkokoulua, jossa opetetaan turvallista aseenkäsittelyä. Vuodelle 2023 kursseja on suunnitteilla kuusi kappaletta.

Ensi kesänä koulutustoimintaan uuden vivahteen tuo maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke, joka on suunnattu alle 18-vuotiaille metsästyksestä kiinnostuneille nuorille. Leirimuotoisella kurssilla opiskellaan metsästäjätutkintoon tavallista kurssia toiminnallisemmin. Kurssiin kuuluu teoriaopetuksen lisäksi muun muassa tutustumista turvalliseen aseenkäsittelyyn ja metsästyskoiriin. Toiminnalla turvataan metsästyksen tulevaisuutta.