Sarvet iän mittarina
Uuden laskurin avulla voidaan arvioida valkohäntäpeurapukin ikää sarvimittojen perusteella.
Mikäli kannanhoitoa halutaan tehdä kunnolla, tulisi pystyä arvioimaan poistettujen yksilöiden ikää. Sarvet pystytään mittaamaan vasta kaadon jälkeen, mutta uuden laskurin avulla on mahdollista opiskella pukkien iän arvioimista seuraavia kaatoja ajatellen.
Osana Valkohäntäpeurakannan arvioinnin kehittäminen -hanketta metsästyskaudella 2021–2022 kerättiin noin 770 saaliiksi saadusta valkohäntäpeurapukista sarvimittoja ja hammasnäytteitä. Aineiston keruussa auttoivat useat metsästysseurat, eläintentäyttäjät ja riistateurastamot eri puolilta Lounais-Suomea.
Sarvista mitattiin sarvipuoliskon pituus, sarvien sisäleveys, sarven tyven ympärysmitta sekä piikkien lukumäärä. Sarvimittojen lisäksi samoista yksilöistä otettiin toinen etuhammas. Hammasnäytteet lähetettiin Yhdysvaltoihin Matsonin laboratorioon tarkkaa iänmääritystä varten. Aineiston perusteella Luonnonvarakeskus (Luke) loi tilastomallin, jonka avulla sarvimittojen perusteella pystytään arvioimaan peurapukin ikää.
– Sarvimitat ovat positiivisesti korreloituneita, joten esimerkiksi pitkät sarvet ovat yleensä myös leveät ja paksutyviset, tilastomallin kehittänyt erikoistutkija Sami Aikio Lukesta kertoo.
Piikkimäärä on huono mittari
Ikälaskuri hyödyntää kaikkia sarvimittoja vuorovaikutuksineen, mutta melkein yhtä hyvään tulokseen päästäisiin vähemmilläkin tiedoilla. Hieman yllättäen sarvipiikkien lukumäärä ei tuo iänmääritykseen olennaista lisäinformaatiota silloin kun muut sarvimitat ovat tiedossa.
– Piikkimäärä osoittautui melko epäluotettavaksi iän mittariksi, mikä on harmillista, sillä muista sarvitiedoista poiketen piikit saisi selville myös matkan päästä tai valokuvasta, Aikio huomauttaa.
Sarvimitat ottaneen ihmisen ja Luken tilastomallin tekemät ikäarviot vastasivat hampaista määritettyä ikää jokseenkin yhtä hyvin. Eroa oli lähinnä vanhimmissa pukeissa, joiden ikää mallilla on taipumus aliarvioida. Tätä selittää yhtäältä vanhojen pukkien vähyys hammasaineistossa ja toisaalta se, että asiantuntijan tekemään ikäarvioon vaikuttaa sarvien lisäksi eläimen koko, mittasuhteet ja kunto.
Yksilöllinen vaihtelu suurta
Valkohäntäpeurapukin ikää helposti arvioidaan vain sarvien perusteella. Saman ikäisillä peurapukeilla voi olla varsin eri kokoisia ja mittasuhteiltaan toisistaan poikkeavia sarvia. Sarviin perustuvaan iänmääritykseen jää sen vuoksi merkittävää epävarmuutta. Ikää arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota pukin ruumiinpiirteisiin.
– Laskurin antama ikäarvio on luotettavimmillaan niin sanottujen normaalien sarvityyppien kohdalla. Jos sarvet ovat mittasuhteiltaan ja kooltaan tavanomaisesta poikkeavia, ei ikäarvio ole todennäköisesti kovin luotettava, Aikio täsmentää.
Raportit tulevat Oma riistaan
Samalla mallilla lasketaan Oma riistassa näkyvään raporttiin sarvimittoihin perustuva pukkisaaliin ikäarvio. Saaliskirjauksen yhteydessä on mahdollista ilmoittaa sarvimitat, ja niiden perusteella lasketaan muun muassa seura- ja riistanhoitoyhdistystason raportti kaadettujen pukkien ikäarvioista. Tietoa voidaan käyttää esimerkiksi verotussuunnittelussa, kun arvioidaan minkä ikäisiä pukkeja on kauden mittaan kaadettu.
Näytteiden keruuseen osallistui useampi vapaaehtoinen eläintentäyttäjä, metsästysseura sekä pari riistateurastamoa. Suuret kiitokset kaikille vapaaehtoisille, ilman teidän apuanne tämä ei olisi ollut mahdollista!
Excel-pohjaisen laskurin löydät osoitteesta luke.fi/documents/vhp-sarviikalaskuri tai käyttämällä QR-koodia: