Pohjois-Suomi

Juttusarjassa käydään läpi metsästyksen erityispiirteitä ja monipuolista riistalajistoa eri puolilla Suomea.

Eräkirjailijoiden luoma mielikuva Kainuun tai Lapin selkosten metsohaukuista ja tervastulista pitää hyvin paikkansa. Pohjoissuomalaisessa eräperinteessä metsästäminen karhusta näätään tapahtuu usein yhden metsästäjän ja koiran yhteistyönä, kun eteläisemmässä Suomessa etenkin karhun ja hirven metsästäminen on useimmiten seuruemetsästystä.

Metsästyslain 8 §:n mukaan pohjoissuomalalaisilla metsästäjillä on vapaa metsästysoikeus oman kotikunnan valtionmailla. Tämä oikeus koskee Lapin ja Kainuun maakuntien sekä Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken ja Vaalan asukkaita.

Poronhoitoalue kattaa Lapin (pois lukien Kemi-Tornio-alue) ja osan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntia. Vahinkojen välttämiseksi ennen metsästyksen aloittamista on hyvä selvittää alueen poronhoitotyöt katsomalla ne www.porotyot.fi -karttapalvelusta tai soittamalla paliskunnan poroisännälle (paliskunnat.fi/py/poroisannat).

Metsäpeura on elänyt aikoinaan lähes koko maassa. Liiallisen pyynnin seurauksena se hävisi Suomesta viime vuosisadan vaihteessa palaten kuitenkin Venäjän Karjalasta luontoomme 1950-luvulla.

Suomen metsäpeurakanta on jakautunut pääasiassa kahteen erilliseen, Kainuun ja Suomenselän populaatioon, jotka eivät kestä laajamittaista metsästystä. Kainuuseen poronhoitoalueen etelärajalle on rakennettu aita, jonka pyrkimyksenä on estää metsäpeurojen risteytyminen porojen kanssa.

Naali on uhanalainen ja suojeltu laji, joka häviää ketulle kilpailussa. Ylä-Lapin metsästäjät tekevät tärkeää riistanhoitotyötä metsästämällä kettuja.

Metsähanhi on suoalueiden riistalintu, jonka metsästyksellä on tärkeä kulttuurinen merkitys. Metsästystä on jouduttu rajoittamaan viime vuosina kannan heikentymisen vuoksi.

Hirvi on yksi pohjoisen tärkeimmistä riistalajeista. Hirvikannan tiheys on matalampi ja sukupuolirakenne tasaisempi kuin muualla maassa.

Euroopanmajavien esiintymistä Lapissa selvitetään. Ruotsista Länsi-Lappiin levittäytyvää pyyntiluvanvaraista alkuperäislajia euroopanmajavaa ja Pohjois-Suomessakin esiintyvää vieraslajia kanadanmajavaa on liki mahdoton erottaa metsästystilanteessa. Lastunäytteiden (DNA) keräyksellä kartoitetaan lajien levinneisyyttä.

Riekko ja kiiruna ovat pohjoisen riistalintuja. Suoympäristössä viihtyvää riekkoa voit tavata aina Suomenselän korkeuksista saakka. Kiiruna esiintyy ainoastaan tuntureilla. Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kunnan paikkakuntalaiset metsästäjät voivat pyytää riekkoa ja kiirunaa ansoilla.

Supikoira on haitallinen vieraslaji. Aktiivisella metsästyksellä pyritään estämään kannankasvu Suomessa ja sen leviäminen Ruotsiin.