Hirvenmetsästysmuodot, osa 5

Peltohirvestys

Peltohirvestys ei ole yleistä, mutta länsirannikolla toimiville Köörtilän metsästysseuralle ja Kallträskin Erälle se on toimivaksi ja mieleiseksi koettu tapa päästä kaatotavoitteisiin.

teksti Joni Saunaluoma kuvat Joni Saunaluoma ja Jussi Peurala

Julkaistu16.7.2020

Köörtilän metsästysseuralla on sen verran pienet ja pirstaleiset maat, että jo tästäkin syystä hirvien peltokyttäyksestä on muodostunut seuran pääasiallinen metsästysmuoto. Lähes kaikki hirvet on oman hirvestysurani aikana ammuttu kyttäämällä, toteaa seuran nuorisoon kuuluva 19-vuotias Aaro Tommila.

– Ampumatilanteet ovat rauhallisia ja huonoon paikkaan ei koskaan tarvitse, eikä saakaan ampua. Liha on hyvää, kun laukaukset ovat keuhkolaukauksia, eikä ”stressilihaa” muodostu ajattamisen takia, luettelee Tommila vahtimismetsästyksen selkeitä etuja muihin pyyntimuotoihin verrattuna.

Kallträskin Erän alueen halkoo vilkasliikenteinen valtatie 8, mikä tuo koirajahtiin omat haasteensa.

– Viime vuosien runsaiden hirvi- ja lupamäärien takia myös peltojahtia käytetään hyväksi ja koko lupa-aika pyritään hyödyntämään. Yli puolet saalista ammutaan pelloilta, toteaa Ari Ahola, yksi seuran innokkaimmista hirvenkyttääjistä.

– Syyskuussa hirvien kiiman ollessa päällä, niiden käyttäytyminen eroaa myöhemmästä syksystä. Urokset käyvät pelloilla syömättä mitään ja käyvät siellä keskellä päivääkin. Vasat voivat olla keskenään pellolla, eivätkä välttämättä naaraan välittömässä läheisyydessä. Lokakuussa hirvet liikkuvat jälleen pelkän ravinnon perässä ja käyntiajat noudattelevat paremmin auringonkiertoa, Ahola kuvailee.

Usein pellolla ruokailevaa hirveä saa rauhassa katsella, jolloin eläimen tunnistaminen on helppoa.

Riistapellot tehokkaita

Molemmissa seuroissa kylvetään muutamia riistapeltoja hyviksi todettuihin paikkoihin.

– Kylvetään muutama riistapelto rehukaali-rehurapsi-kaura -seoksella ja tämä on tuntunut olevan paras houkutin hirvelle. Toki muillakin pelloilla kytätään, mutta riistapellot ovat osoittautuneet ehdottomasti saalisvarmimmiksi paikoiksi, kertoo Tommila.

– Riistapeltojen lisäksi hyviksi paikoiksi ovat osoittautuneet pienet metsän keskellä olevat kauramaat, täydentää Ahola. Hänen seurassaan on ollut tapana pyrkiä kaatamaan hirvi aina, jos viljelijä on ilmoittanut jostain vahinkokohteesta.

Metsän keskellä olevat pellot ovat sijainniltaan kuin luotuja hirvien riistapelloksi, mutta tuotantokasvien viljely tällaisella lohkolla voi olla haasteellista, varsinkin rannikon runsaamman hirvikannan alueella.

Kannettavat kytistikkaat ovat kätevä tapa päästä muuta ympäristöä ylemmäksi.

Paikallaan tai kiertelemällä

Yleensä hirven peltometsästys on yhdestä paikasta tapahtuvaa jahtia, mutta toisinaan saman illan aikana voi yksi jahtaaja tarkastaa useita peltoja. Ari Aholalla on käytössään kaksi eri tapaa, vahtiminen ja hiivintä.

– Vaikka harrastan myös kiinteästä paikassa kyttäämistä, ehkä tuloksellisempaa on hyvien pikkupeltojen kiertely. Tarkistan aina aluksi tuulen suunnan ja sen perusteella suunnittelen lähestymisreitit eri pelloille. Aamu- tai iltakierroksella ehtii hyvin käydä tarkastamassa useamman potentiaalisen pellon.

– Meillä kytätään ennalta sovittujen peltojen reunassa. Jos matkan varrella on toinen pelto, toki sekin tarkastetaan. Vahtiminen tapahtuu pääasiassa torneista tai kopeista, selventää Aaro Tommila oman porukkansa taktiikkaa.

Hyvä tuki ja maltti ampumatilanteessa estävät haavakkojen syntymisen. Tärkeää on, että viestinkulku metsästysporukan kesken toimii, kun illaksi on menossa useampi metsästäjä hirveä yrittämään.

 

Tätä houkuttelevampaa kohdetta hirvelle saa hakea.
Vanhasta kiekkovannaskylvökoneesta tehty suorakylvökone mahdollistaa riistapellon teon suoraan muokkaamattomaan maahan.

Saalis konevoimin nylkypaikalle

Kun seuran hirvikokouksessa keskustellaan peltohirvestyksen sallimisesta, monesti puheeksi tulee saaliin toimitus kaadolta kinneriin. Logistiikka koetaan haasteeksi. Konevoimin se on kuitenkin helposti selätettävissä, vakuuttavat molemmat miehet.

– Meillä on aina useampi kuin yksi henkilö kyttäämässä taikka kotosalla pyyntialueen tuntumassa, jotta apuvoimia voi tarvittaessa hälyttää lisää. Usein eläin kaatuu pellolle ja se on helppo käydä traktorin etukauhalla noutamassa, kertoo Tommila.

– Kylällä asuu kolme kaveria, jotka voi hälyttää tarpeen vaatiessa apuun. Saalis noudetaan yleensä traktorilla, mutta kannettavaa vinssiä tai rautahepoa on kyllä porukalla järkeilty, kuvailee Ahola seuransa toimintaa.

Peltohirvestys voi hyvällä alueella olla yhtä tuloksellista kuin porukkajahti. Tärkeintä on, että hirvien suosimilta alueilta löytyy sopivia peltoja, joiden kasvusto houkuttelee hirviä.

– Jos vertaa vaikka pysäyttävällä koiralla pyyntiin, molemmissa pääsee lähelle hirveä ja sydämen syke nousee. Parempaan ampumapaikkaan hiipiessä metsästystaitoja todella tarvitaan. Itselle peltokytis tai jahti koiran kanssa ovat yhtä mielekkäitä, ja molemmilla tavoilla olen hirviä pyytänyt, miettii Ari Ahola.

Apilapitoinen nurmi koitui tämän ylivuotiaan sonnin kohtaloksi.
Ruotsalaisten kehittämä ja metsätöissä käyttämä ”järnhäst” on pieni, ketterä ja kevyt yhden hengen vetolaite, jonka leveät telamatot kantavat märälläkin suolla. Laitteella pystyy tuomaan hirven yhden metsästäjän voimin tienvarteen kaukaakin ja sitä voi kuljettaa pakettiauton tavaratilassa. Kulku on kävelyvauhtia, mutta kyytiin mahtuu kerralla kaksi hirveä.