Onko SRVA-toimijan vakuutusturva kunnossa?

Nyt avaamme suurriistavirka-aputoimijan vakuutusturvaa poliisihallinnon näkökulmasta ja lopuksi annamme vastauksen otsikon kysymykseen.

Teksti Harri-Pekka Pohjolainen Kuva Tero Salmela

Julkaistu6.9.2024

Suurriistavirka-apu (SRVA) on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen verkosto. Viime vuosina SRVA-tehtäviä on ollut vuosittain noin 15 000, joiden hoitamiseen on osallistunut noin 30 000 metsästäjää ja työtunteja on kertynyt noin 50 000. SRVA-toiminnan edellyttämä varallaolo ja varautuminen tehtävien suorittamiseen on arvioitu noin 1 800 henkilötyövuoden suuruiseksi. Tunnusluvuista voi jokainen päätellä, että SRVA avustaa poliisia merkittävällä tavalla ja se on yhteiskunnallisestikin merkittävä.

Kaikki edellä mainittu edellyttää, että toimijoiden vakuutusturva on kattava, jos ja kun erilaisia vahinkotilanteita joka tapauksessa aina silloin tällöin tapahtuu.

SRVA-toiminta perustuu poliisin ja riistanhoitoyhdistysten väliseen SRVA-sopimukseen. Viime syksyn ja kevään 2024 aikana on toistuvasti kuulunut väitteitä siitä, ettei SRVA-toimijan vakuutusturva olisi kunnossa, se olisi monimutkainen ja koostuisi liian monesta vastuutoimijasta. Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella on kahdeksan riistanhoitoyhdistystä irtisanonut SRVA-sopimuksen vedoten muun muassa siihen, ettei SRVA-toimijan vakuutusturva ole kunnossa.

Mistä vakuutusturva koostuu?

SRVA-toiminnassa syntyneet vahingot korvataan ensisijaisesti metsästäjävakuutuksesta siinä määrätyin ehdoin. Metsästäjävakuutus sisältyy riistanhoitomaksuun, eli on voimassa metsästyskortin lunastaneilla.

Toissijaisesti vahingot korvataan poliisilain mukaisesti. Poliisilain (8 luvun 4§ 1 momentin) mukaan avustustyöhön (9 luvun 3 tai 4 § mukaisesti) osallistuneelle henkilölle maksetaan valtion varoista korvaus tehtävässä turmeltuneista tai hävinneistä työvälineistä, vaatteista ja varusteista tai vahingoittuneesta kulku- tai kuljetusvälineestä (esine- ja varallisuusvahingot). Korvausta on haettava kirjallisesti kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona avustustyö suoritettiin tai korvaukseen oikeutettu sai tiedon vahingosta.

Valtiokonttori vastaa julkisen vallan käyttämisestä aiheutuneista henkilövahingoista (SRVA-toiminta on julkisen vallan käyttöä). Valtiokonttorilla on käsittelyssä Siilinjärvellä heinäkuussa 2021 tapahtunut henkilövahinko, joka tapahtui Itä-Suomen poliisilaitoksen johtamassa SRVA-toimintaan liittyvässä ampumaharjoituksessa. Tätä kirjoittaessa korvauspäätöstä ei vielä ole tehty.

Metsästäjävakuutus

Metsästäjävakuutus korvaa metsästyskoirien aiheuttaman vahingon ihmiselle ja koti- tai tuotantoeläimelle, joka on syntynyt poliisin toimeksiannosta tapahtuvassa suurriistavirka-aputehtävässä.

Metsästäjävakuutus antaa turvaa myös vakuutetun tai tämän kanssa samassa taloudessa asuvan perheenjäsenen omistamalle metsästyskoiralle SRVA-tehtävässä tapahtuvien vahinkojen varalta. Metsästyskoiran tapaturmavakuutukseen tuli 1.8.2024 muutos, jossa hoitokulut nousivat 2 000 eurosta 4 000 euroon ja 100 euron omavastuu poistui kokonaan.

Suomen riistakeskus on ollut kiitettävän aktiivinen metsästäjävakuutuksen sisällön ja vakuutusturvan kehittämisessä kuten uudistus koiran hoitokulujen korottamisen osalta osoittaa.

Mikäli metsästäjävakuutuksen enimmäiskorvausmäärä tulee vastaan – esimerkiksi koiran hoitokulujen osalta – tapahtumapaikan poliisilaitos korvaa yli menevän osuuden, kuten tähänkin saakka, mikäli korvauksen edellytykset muutoin täyttyvät.

Lisäksi on syytä muistaa, että metsästäjävakuutuksesta korvataan vakuutetun ampuma-aseella SRVA-tehtävässä toiselle aiheuttamat henkilövahingot voimassa olevan vahingonkorvauslain perusteiden mukaan. Henkilövahinkoihin liittyvät vahingonkorvausmäärät on tarkemmin avattu metsästäjävakuutuksen vakuutusehdoissa.

 


 

Vahinkoja vain harvoin

Poliisihallitus teki tammikuussa 2024 kyselyn poliisilaitoksille siitä, millaisia vahinkoja SRVA-tehtävien yhteydessä on viime vuosien aikana tapahtunut ja miten niiden osalta korvausasiat ovat sujuneet. Vastauksista kävi ilmi, että vahinkoja on tapahtunut tehtävämääriin suhteutettuna harvoin ja lähinnä ne ovat olleet esine- ja varallisuusvahinkoja, kuten rikkoontuneita tai kadonneita silmälaseja, matkapuhelimia tai metsästyskoirien hoitokuluja. Henkilövahingot ovat olleet – onneksi – erittäin harvinaisia.

Poliisiyksiköt ovat korvanneet esine- ja varallisuusvahingot pääsääntöisesti hakemusten mukaisesti, eikä niissä ole esiintynyt ongelmia. Yleisesti poliisiyksiköt totesivat vastauksissaan, että SRVA-toimijan vakuutusturva on kokonaisuutena kattava ja poliisin korvausvastuut niissä selkeät.

Onko SRVA-toimijan vakuutusturva kunnossa?

Mielestäni on, kuten myös poliisiyksiköt läpi Suomen ovat todenneet. Vakuutusturva kattaa kaikki tunnistettavat ja realistiset vahinkomuodot eikä ”kolmen luukun malli” aiheuta käytännössä ongelmia korvausten hakemisessa tai korvauspäätösten tekemisessä.

Näkemykseni mukaan suurimmat haasteet liittyvät siihen, ettei metsästäjäkunta tunne korvausmekanismeja riittävän hyvin ja siitä on aiheutunut tarpeetonta epäluuloa. Myös virheelliset ja puutteelliset tulkinnat vakuutusehtojen sisällöstä ovat saaneet osan toimijoista arvostelemaan sitä perusteettomasti. Tässä myös poliisilla on osaltaan korostettu vastuu jakaa ajantasaista ja oikeaa tietoa SRVA-toimintaan liittyvästä vahingonkorvausjärjestelmistä ja niiden sisällöistä.

 


Kirjoittaja on rikosylikomisario Itä-Suomen poliisilaitokselta ja vastaa toimialueellaan poliisin SRVA-toiminnasta.

 

Muutamia esimerkkejä poliisiyksiköiden korvauspäätöksistä

1 | Omaisuusvahinko SRVA-toimijalle itselleen (perävaunu).

X on ollut suorittamassa virka-aputehtävää. Siirrettäessä liikenneonnettomuudessa kuollutta hirveä auton peräkärryssä pois paikalta, peräkärry on ”heitossa” ennalta-arvaamatta irronnut vetokoukusta ja mennyt aisa edellä metsään, jolloin peräkärryn kuomu ja aisa ovat vaurioituneet. X oli lainannut peräkärryn kaveriltaan tehtävää varten ja joutuu siten korvaamaan hänelle korjauskelvottoman peräkärryn arvon 2 500 euroa.

Päätös: Itä-Suomen poliisilaitos korvaa X:lle korjauskelvottomaksi vaurioituneen peräkärryn arvona 2 500 euroa. SRVA-toiminnassa kulkuneuvolle aiheutuneet vahingot korvataan toissijaisesti poliisilain 8 luvun 4 §:n nojalla. Ensisijainen korvausmenettely metsästäjävakuutuksesta ei tässä tapauksessa tule kysymykseen. On ilmeistä, että peräkärryssä kuljetettavana olleen aikuisen hirven ruhon painolla on ollut vaikutusta vahingon syntymiseen.

 

2 | Omaisuusvahinko SRVA -toimijalle itselleen (silmälasit)

X on ilmoittanut Itä-Suomen poliisilaitoksen eräyhdyshenkilölle, että hänen silmälasinsa ovat samana päivänä rikkoutuneet korjauskelvottomiksi poliisin antamalla SRVA-tehtävällä. X on ylikomisario H:n ohjeen mukaisesti käynyt ostamassa uudet silmälasit ja vaatii poliisilaitosta korvaamaan silmälasien hankintahinnan ostokuitin mukaisesti 284,50 euroa.

Päätös: SRVA-toiminnassa silmälaseille aiheutuneet vahingot korvataan toissijaisesti poliisilain 8 luvun 4 §:n nojalla. Itä-Suomen poliisilaitos korvaa vaatimuksen mukaisesti 284,50 euroa.

 

3 | Huomattava omaisuusvahinko kolmannelle osapuolelle (arvokas ravihevonen)

Huomattavasta omaisuusvahingosta kolmannelle osapuolelle ei ole Suomessa ennakkoratkaisua, joten kyseessä on kuvitteellinen skenaario.

X laskee hirvikoiransa vapaaseen hakuun löytääkseen liikenneonnettomuudessa loukkaantuneen hirven. Haun aikana koira juoksee läheisen talon ulkoaitaukseen, jossa on arvokas ravihevonen. Hevonen pillastuu ja juoksee päin aitauksen rakenteita loukaten jalkansa. Loukkaantunut hevonen joudutaan myöhemmin lopettamaan.

Korvausmekanismi: Metsästäjävakuutus korvaa metsästyskoiran aiheuttaman vahingon ihmiselle tai toiselle eläimelle, joka on syntynyt poliisin tai hätäkeskuksen toimeksiannosta tapahtuvassa, organisoidussa suurriistavirka-aputehtävässä. Vakuutusmäärä vahinkoa kohti on 1  200 000 euroa. Tämä muutos tuli Metsästäjävakuutukseen 17.9.2021 alkaen.

Suurriistavirka-aputehtävät

Tavallisimpia SRVA-tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen sekä suurpetojen karkotukset rakennetusta ympäristöstä. Suurriistavirka-aputehtäviä ovat myös eläimen lopettamis-, kuljettamis- ja käsittelytehtävät.