Metsästystä vaiston varassa
Vaistojousiammunnassa tähtääminen perustuu etäisyyden arviointiin ilman apuvälineitä. Aidon kokoisten eläinmaalitaulujen avulla harjoittelu on hauskaa ja hyödyllistä.
Tähtäimen käyttö ei ole välttämätöntä jousimetsästyksessä. Vaistoammunta kuvaa hyvin tähtäimetöntä ammuntaa pelkän jousen ja nuolen avulla. Usein vaistolla ammutaan niin kutsutuilla perinnejousityypeillä, kuten pitkä- ja vastakaarijousilla, sekä näiden erilaisilla muunnelmilla.
Menestyksekäs osuminen vaistojousella vaatii harjoittelua ja itsensä tarkkailua esimerkiksi ampuma-asennon ja vetopituuden suhteen. Toisaalta teknisten apuvälineiden ja tähtäimen puuttuminen ja nuolen luonteva vapauttaminen sormivaralta siirtävät ampujan ajatukset nopeasti intuitiiviseen tilaan, jossa kokemus korvaa teoriat.
Valttina monipuolisuus
Vaistoammunnan ilo on sen yksinkertaisuudessa sekä monipuolisissa mahdollisuuksissa. Se sopii kaikille lapsista alkaen. Vaistojousella voi harjoitella liikkuvia tai lentäviä maaleja palloilla, savikiekoilla, frisbeellä tai erikseen järjestetyllä vaijeriradalla. Liikkuviin maaleihin harjoittelu ei ole poissuljettuja tähtäimilläkään, mutta on luontevinta vaistojousella. Nuoliin on saatavana niin kutsuttuja plunttikärkiä, joilla voi ampua erityyppisiä maaleja tennispallosta maitotölkkeihin. Lentoon tai yläkulmiin ammuttaessa voidaan käyttää flu-flu-sulitusta, joka lyhentää tehokkaasti nuolen lentomatkaa.
Kuten taljajousien kanssa, on tähtäimettömän jousen oltava teknisesti säädetty sopivaan vakioon. Tärkeää ovat nuolen sopiva pituus ja jäykkyys suhteessa jouseen, sekä oikein viritetty jänneväli ja säädetty nuolen lähtökulma. Jousen ja nuolten yhteensovittamisessa on hyvä olla asiantuntevaa apua harrastuksen alkuvaiheessa ja jousta vaihdettaessa. Kun jousi on viritetty ampujalle sopivaksi, on ammunta melko yksinkertaista, eikä tekniseen säätöön tarvitse enää keskittyä.
3D-harjoittelu valmistaa metsästystilanteeseen
Jousimetsästystä voi harjoitella matalalla kynnyksellä vaikkapa kotipihalla, kunhan varmistetaan, ettei aiheuteta vaaraa sivullisille. Tarvitaan turvallinen tausta ja maalieläin tai sitä kuvaava taulu, josta myös nuolet löytyvät helposti. Erilaisissa luonnollisissa asennoissa olevien maalieläinten tähtääminen tuo harjoitteluun mielenkiintoisen lisän.
Keskeisenä tavoitteena harjoittelussa on arvioida maalin etäisyys ja oppia sijoittamaan nuoli maalieläimeen vitaalialueelle eli keuhkojen ja sydämen seudulle. Varsinaiselta 3D-radalta voi hakea monipuolisempia maaleja.
Kokemuksia 3D-radalta
Paltamon riistanhoitoyhdistys avasi elokuussa jousimetsästysharjoitteluun tarkoitetun 3D-radan, joka on Pohjois-Suomen harvoja 3D-ratoja. Jousimetsästykseen on mahdollista tutustua opastuksen kera ja rhy vuokraa jousia nuolineen. Tutustuin rataan yhdessä Risto Miininin ja Asko Kinnusen kanssa. Isäntänä toimi rhy:n toiminnanohjaaja Aaro Möttönen.
Radalla on 15 erilaista luonnollisen kokoista riistaeläinhahmoa. Eläinten koko vaihtelee ja maalia reunustavat puut tekevät helposti tepposet ampujalle. Hukkasinkin kanervikkoon muutaman nuolen. Tämä on 3D-harjoittelun tarjoamaa realismia, sillä nuolia joutuu väkisinkin hukkaan myös oikeissa metsästystilanteissa. Rastien kiertämiseen kului aikaa pari tuntia. Osa ajasta kului yleiseen seuranpitoon, kokemusten vaihtoon sekä nuolten etsimiseen kuntasta.
Haasteellisuutta voi itse lisätä
Rastien etäisyys ampumapaikalta oli viidestätoista kolmeenkymmeneen metriin ja radalla oli kolme ampumatornia erilaisen ampumakulman aikaansaamiseksi. Ampumamatkaa saa itse säätää kulkemalla hieman lähemmäs tai eri kulmaan maalista. Etenkin vaistoammunnassa haaste kasvaa maalin ollessa yli 20 metrin päässä. Vastaavasti yhtä haastavaa voi olla osua jänikseen kolmesta metristä. Maalien osumapistettä ei ole merkitty näkyvästi, vaan jää se jää ampujan arvioitavaksi. Maaleista löytyy kuitenkin lähempää havaittavat osuma-alueet kilpailuita varten.
3D-radalla on parasta keskittyä yhteen laukaisuun rastilla ja kiertää rata useaan kertaan. Tällöin keskittyminen säilyy hyvänä ja oikeita metsästystilanteita vastaava tuntuma pysyy yllä. Itse tulin innoissani yrittäneeksi useita osumia samaan eläimeen tai parsin ohimenneitä nuolia, mikä kostautui kierroksen lopussa herpaantumisena ja nuolten hukkumisena.
Tuntumaa suurriistaan
Hirvi ei toistaiseksi ole sallittua jousiriistaa Suomessa. Tunnustan, että syke nousi ampuessani tornista jousella ensimmäistä kertaa luonnollisen kokoista hirvitaulua. Etäisyyden arviointi hirvenkokoiseen maaliin heti edellisen rastin maassa ruokailevan hanhikuvan jälkeen oli vaikeaa, mutta sain sijoitettua nuoleni hirven keuhkon takareunaan.
Kaikkiaan 3D-radan kiertäminen oli leppoisa kokemus. Jousiradalla ei tarvittu kuulosuojaimia, joten luonnon tarkkailu ja yleinen jutustelu kuuluivat harjoitteluunkin. Porukka opasti toinen toisiaan ja osumia arvioitiin yhdessä. Osuman tarkastaminen ei ollut pelkkää pisteiden laskentaa. Onko osuma tappava? Entä oliko eläin liikkeessä juuri laukaisuhetkellä? 3D-radan kiertäminen on parhaimmillaan pieni metsästyselämys.
