Metsästyksen terveyshyödyistä tarvitaan lisää tietoa

Metsästysharrastukseen todennäköisesti liittyy merkittäviä terveyshyötyjä. Hyödyt liittyvät erityisesti sairauksien ehkäisyyn sekä työkykyä palauttavaan ja kuntouttavaan vaikutukseen. Keskeiset metsästyksen hyvinvointia lisäävät vaikutukset liittyvät fyysiseen aktiivisuuteen, stressistä palautumiseen ja mielialan kohenemiseen, sosiaalisten suhteiden paranemiseen sekä elimistön immuunipuolustuksen vahvistumiseen.

Metsästys tapahtuu pääsääntöisesti terveyttä edistävissä ja puhtaissa luontoympäristöissä taajama-alueiden ulkopuolella, joissa paikallista saastekuormitusta ja melua on vähän. Terveyshyötyjen saamista edistää se, että harrastukseen sopivia ja mieluisia ympäristöjä on tarjolla koko maassa.

Hyvinvointihyötyjen saaminen toki edellyttää, että minimoidaan metsästystoiminnan haitalliset vaikutukset terveyteen. Näitä ovat esimerkiksi ammunnan kuuloa vaurioittava impulssimelu ja riistaeläinten lihaan päätyvä ammusten lyijy. Molempien altistusten suhteen ollaan aiempaa tiedostavampia, ja enenevästi on tarjolla keinoja, joilla altistuksia voidaan merkittävästi vähentää.

Metsällä mieli lepää ja kunto kohenee

Luonnon hyvinvointitutkimuksissa stressi ymmärretään ensisijaisesti työstä ja muista arjen haasteista johtuvaksi rasitukseksi, josta on mahdollista irtautua luonnossa vapaa-aikana. Luonnon terveys- ja hyvinvointihyötyjä onkin tutkittu eniten henkisen hyvinvoinnin ja mielialahyötyjen näkökulmasta.

Arjen huolista irtautuminen ja liikunta ovat merkittäviä keinoja terveellisen ruokavalion rinnalla vähentää riskiä esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin.  Luontoympäristöllä on ominaisuuksia, jotka tukevat rasituksesta palautumista. Miellyttävänä koettu ympäristö tukee tarkkaavuuden ja keskittymiskyvyn palautumista, ja aivot saavat lepoa.

Useissa aiemmissa tutkimuksissa metsästäjien kokema virkistäytyminen ja rentoutuminen ovat olleet merkittäviä metsästykseen liittyviä motiiveja. Metsästyspäivän aikana ympäristöä seurataan kaikki aistit herkistyneinä. Luontoympäristön elvyttävyyteen liittyy luontoaktiviteeteissä usein kokemus uppoutumisesta, arkielämän huolista irtautumisesta ja tutun ympäristön yhtenäisyydestä. Tärkeää hyvinvointivaikutusten saamisessa on kokemus ympäristön sopivuudesta itselle ja omalle toiminnalle.

Luonto suosittu liikuntaympäristö

Liikunnan terveyshyödyt ja kansanterveydellinen merkitys tunnetaan hyvin. Luonto on suomalaisten suosituin vapaa-ajan liikuntaympäristö. Metsästyksen ja riistanhoidon yhteydessä tapahtuvan liikunnan määrää ja merkitystä ei ole Suomessa kuitenkaan tutkittu.

Metsästykseen liittyvän liikunnan voidaan arvioida olevan keskimääräistä luonnossa ulkoilua rasittavampaa, koska metsästyksessä liikutaan päivän aikana hyvin erilaisissa maastoissa. Valtion mailla tehtyjen tutkimusten mukaan eniten liikuntaa saavat alkusyksyn metsäkanalinnustajat.

Pisimpiä kävelymatkoja, keskimäärin noin 11 kilometriä päivässä, kävelevät Ylä-Lapin tuntureissa riekonpyytäjät.

Yksi merkittävä hyvinvointia edistävä tekijä on mahdollisuus sosiaalisen kanssakäymiseen. Yhdessä metsästäminen ylläpitää ihmissuhteita, luo yhteenkuuluvuutta ja tyydyttää sosiaalisia tarpeita. Toisaalta metsästäminen mahdollistaa myös yksinoloa.

Luontokontaktin merkitystä ihmisen immuunipuolustukseen on viime vuosina tutkittu yhä enemmän. Metsästäjien elämäntavoissa voi olla piirteitä, joilla voi olla epäsuoria vaikutuksia immuunipuolustukseen. Esimerkiksi koiran omistus, saaliin käsittely ja muu kontakti luontoympäristöön esimerkiksi maaperään, kasveihin tai polttopuihin voi vaikuttaa metsästäjien mikrobikantaan, mikä puolestaan parantaa vastustuskykyä esimerkiksi yleistyneisiin allergioihin.

Kansanterveyden näkökulmasta metsästämisen merkitys harrastajien terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa ja lisäämisessä on kiinnostavaa. Rajallisen tutkimustiedon vuoksi tulee suomalaisten metsästäjien saamista mieliala- ja liikuntahyödyistä muodostaa nykyistä parempi kokonaiskuva.

Suunnitteilla onkin metsästyksen harrastajille suunnattu valtakunnallinen kyselytutkimus, joka toteutetaan ensi vuonna Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen yhteistyönä.