Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) tiedottaa

Lyijyn rajoittaminen ammuksissa

ECHA kerää parhaillaan tietoa siitä, pitäisikö EU:n tasolla harkita lyijyn rajoittamista kuivalla maalla tapahtuvassa metsästyksessä, ampumaurheilussa sekä kalastustarvikkeissa.

TekstiMikko Väänänen, Euroopan kemikaalivirastokuva Tero Kuitunen

ECHA:n tavoitteena on tehdä metsästyksestä entistä kestävämpää. ECHA kuulee muun muassa kansainvälisiä ja kansallisia metsästysjärjestöjä, ampumaurheilujärjestöjä, aseteollisuutta, tutkijoita, kansalaisjärjestöjä ja jäsenmaiden valvontaviranomaisia.

Helmikuussa ECHA järjesti Helsingissä työpajan, johon osallistui eurooppalaisia ja kansainvälisiä metsästys-, ampumaurheilu- ja asealan edustajia. Mukana Suomesta olivat muun muassa maa- ja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus sekä ammus- ja aseteollisuutta. Tavoitteena oli kerätä näkemyksiä ja tieteellistä tutkimustietoa. Tilaisuudessa tulivat hyvin esille asian monimutkaisuus sekä perinteisiin ja metsästyskulttuureihin liittyvät erot.

Miksi lyijy?

Lyijy on myrkyllinen aine. Liian suuri altistuminen lyijylle aiheuttaa terveyshaittoja. Erityisen herkkiä vaikutuksille ovat odottavat äidit ja lapset. Lyijy on neurotoksinen ja lisääntymisterveydelle haitallinen aine. Sen on todettu muun muassa alentavan altistuneiden lasten älykkyyttä, eikä sille voida laskea alinta turvarajaa, jonka alla altistuksella ei olisi haitallisia vaikutuksia.

Ympäristössä lyijy voi päätyä ravintoketjuun esimerkiksi luontoon leviävien haulien kautta tai imeytymällä pohjavesiin ampumaradoilta. Metsästyksen yhteydessä lyijy saastuttaa ampumahaavan kohdalla lihan syömäkelvottomaksi. Näistä syistä Suomessa vesilintujen metsästys lyijyhauleilla kiellettiin jo 1996.

Metsästyksen kautta arvioidaan Euroopassa päätyvän luontoon noin 20 000 tonnia lyijyä. Lisäksi tieteellisen näytön pohjalta voidaan arvioida 1-2 miljoonan linnun menehtyvän vuosittain lyijymyrkytyksiin.

Sekä Suomessa että EU:n tasolla lyijyn käyttöön liittyviä riskejä hallitaan monin tavoin esimerkiksi polttoaineissa, maaleissa, ruoassa, koruissa ja muissa kuluttajatuotteissa. Lyijyn työperäiselle altistumiselle on asetettu raja-arvo, jota on noudatettava myös esimerkiksi sisäampumaradoilla.

Lyijy metsästyksessä eri Euroopan maissa

Monissa Euroopan maissa on jo vuosia ollut lyijyhaulien käyttökielto vesilintujen metsästyksessä. Parhaillaan Brysselissä keskustellaan EU:n laajuisesta lyijyhaulien kiellosta kosteikkoalueilla. Lyijyhaulien kiellon on järkevää koskea kaikkia EU-maita yhdenmukaisesti, sillä vesilinnut ovat pääosin muuttolintuja.

Säädäntö lyijyn käytöstä metsästyksessä muualla kuin kosteikoissa vaihtelee suuresti jäsenmaissa. Esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa on lyijyammusten käyttö nykyisin jo kokonaan kielletty. Monissa muissa EU-maissa lyijyn käyttöä rajoitetaan vain vesialueilla, ja osassa jäsenmaita ei ole ollenkaan säädöksiä lyijyn käytöstä.

Koska lyijyn käyttö on jo kielletty vesilintujen metsästyksessä ja joissain maissa myös kuivalla maalla, vaihtoehtoisia aineita ammuksiin on olemassa ja niiden käytöstä on jo kokemusta. Monet metsästäjät eivät halua saaliiseensa lainkaan lyijyä ja ovat siksi vapaaehtoisesti siirtyneet myrkyttömiin ammuksiin. Muutos ei ole kuitenkaan käynyt kivuttomasti missään.

ECHA kannustaa vapaaehtoiseen muutokseen, mutta viraston tavoitteena on lisäksi edistää Euroopan teollisuuden innovaatioita ja taata yrityksille tasapuoliset edellytykset toimia koko EU:n markkinoilla. Siksi asiaa katsotaan EU:ssa kokonaisuutena.

Metsästystä tai ampumista ei olla kieltämässä

– ECHA ei esitä metsästyksen kieltämistä. Viraston esitykset eivät myöskään ole poliittisia, vaan perustuvat aina parhaaseen saatavilla olevaan tieteellisen näyttöön. Euroopan kemikaaliasetuksen (REACH) mukainen rajoitus voi myös tarkoittaa muutakin kuin käyttökieltoa, kertoo yksikönpäällikkö Matti Vainio ECHA:sta.

Esimerkiksi on mahdollista, että ampumaradoilta, joissa lyijyammuksia käytetään edellytetään jatkossa tarkoituksenmukaisia riskienhallintamenetelmiä kaikissa EU-maissa. Näin estetään myrkyllisten aineiden pääsy ympäristöön tai pohjaveteen. Suomessa tällä tiellä ollaan jo pitkällä.

Miten asia etenee?

– Ennen kuin ECHA:n esitykset menevät poliittiseen päätöksentekoon antavat Euroopan parhaat tieteelliset kemikaaliriskien ja sosioekonomisten vaikutusten asiantuntijat riippumattoman näkemyksensä ehdotuksista. ECHA myös kuulee uudelleen kaikkia osapuolia mahdollisen rajoitusehdotuksen valmistuttua. Nämä näkemykset otetaan huomioon lopullisessa ehdotuksessa. Kuuleminen tapahtunee aikaisintaan loppuvuodesta, sanoo ECHA:ssa rajoitusehdotuksia valmistelevan yksikön päällikkö Mark Blainey.

Tämän jälkeen ehdotus etenee Euroopan komissioon, jossa jäsenvaltiot tekevät asiasta päätöksen. Jos rajoitusehdotus etenee ja siitä tehdään päätös, astuu se voimaan aikaisintaan vuoden 2022 lopussa. Todennäköisesti esityksessä olisi myös poikkeuksia ja siirtymäaikoja.