Koirat ja loukut – saariston vapauttaminen minkeistä
Saaristomeren suuremmilla saarilla lisättiin pyyntitehoa laajamittaisella loukkupyynnillä. Kokemukset ovat rohkaisevia. Koira- ja loukkupyynnit täydentävät toisiaan.
Haukku alkaa pieneltä puuttomalta luodolta. Sieltä uidaan suurelle metsäiselle saarelle, jonka läpi edetään vauhdilla. Lopulta vajaan kahden kilometrin päässä alkaa seisontahaukku. Saaliiksi saadaan naarasminkki.
Edellä kerrottu tapahtuma on reilun kolmen vuoden takaa ja kuvaa hyvin, miten työlästä minkinpyynti koirilla voi suurilla saarilla olla. Kun saaren koko kasvaa, minkin löytäminen muuttuu yhä haastavammaksi. Rantaviivaa on runsaasti ja eläimen löytyessä on lähellä usein syviä turvepesiä, laajoja louhikoita tai katajikkoja, joihin minkki kaivautuu. Joskus niin, ettei sitä saada yrityksistä huolimatta saaliiksi.
Pyynnin laajentuessa sisempään saaristoon keinovalikoimaa pitää siis saada lisää. Tämä mielessä aloitettiin Saaristomerellä kokeilu, miten laajamittainen loukkupyynti heti tappavilla pyydyksillä toimii koirapyynnin rinnalla.
Sadan loukun sarja
Kokeiluun lähdettiin Saaristoluonnon hoito- ja suojeluyhdistyksen (SLHSY) hankkeessa vuosina 2023–2025. Tavoitteena oli testata, miten suuren loukkumäärän käytännön hoito onnistuu laajalla saaristoalueella ja miten se täydentää koirapyyntiä.
Lähes kaikki loukut asennettiin metsäpeitteisiin saariin. Saariryhmissä oli useiden kymmenien hehtaarien kokoisia saaria. Loukut sijoitetiin minkkien oletetuille kulkureiteille, suojaisiin hyviin elinympäristöihin tai perustuen koirapyynnissä saatuun tietoon minkkien oleskelusta.
Loukkuja asennettiin 106 kappaletta ja kauimmaisten loukkujen välimatka oli lähes 50 kilometriä, joten loukkukierros kestää kahdelta osaavalta tekijältä kolme pitkää työpäivää. On selvää, ettei kierrosta pystytä tekemään kovin montaa kertaa vuodessa. Loukut viritettiin pyyntikuntoon elokuussa ja koettiin kerran lokakuussa ja huhtikuussa. Kesän loukut olivat pois vireestä.

Saalismäärä yllättää
Ensimmäisenä vuonna viritetystä 74 loukusta löytyi 28 saalisminkkiä. Erityisesti Vänön saariston saalismäärä oli suuri, sillä 20 loukusta 14 oli mennyt minkki syyskaudella 2023. Muillakin alueilla loukut olivat lauenneet, mutta eivät samassa mittakaavassa. Oli selvää, etteivät Saaristomeren minkit olleet erityisen loukkuarkoja.
Loukkujen määrää päätettiin lisätä ja loukutusalueille on nyt asennettuna yhteensä 106 minkkiloukkua. Kaikkiaan minkkejä on saatu saaliiksi 75. Reilu 70 prosenttia saaliista on syyskaudelta ja loput kevätkaudelta. Syyskauden saalis kertoo, että alueilla on helposti loukkuihin menevää poikastuottoa.
Eri saaristoalueilla loukkusaaliiden kehitys vaihteli vuosien välillä. Vaihtelua selittävät ainakin saariryhmät, joille ei vielä ole saatu pyyntioikeuksia. Tällaiselle alueelle kotiutunut naarasminkki voi rauhassa tehdä poikasensa, jotka sitten näkyvät loukkusaaliissa. Selkeä syy-yhteys kehitykselle löytyy myös koirapyynnistä, jota toteutetaan rinnan loukkupyynnin kanssa.


Koirat kehiin
Suuren loukkusaaliin takia koirapyyntiä päätettiin tehostaa erityisesti Vänön alueella, jossa minkkikannan todettiin olevan erityisen suuri. Pyyntiä toteuttavalla SLHSY:llä on alueella yhteistyökumppaneina useita paikallisia henkilöitä, jotka raportoivat minkkihavainnoista. Tämä on helpottanut pyyntien kohdentamista saariryhmiin, joissa on havaittu minkkipoikueita kesän aikana.
Vänössä koirilla saatu saalis onkin noussut selvästi. Vuonna 2025 saatiin jo 20 minkkiä. Samalla syksyn minkkisaalis pyynnissä olevaa loukkua kohden on laskenut selvästi.
Muilla alueilla koirapyyntiä on toteutettu tasaisemmin. Poikkeuksena on Brunsär, jonka pyynti jäi väliin keväällä 2025. Tässä saattaa piillä syy siihen, miksi aikaisemmin loukkusaaliin osalta rauhalliselta alueelta saatiin syksyllä 2025 yhdeksän loukkuminkkiä.

Loukut mittarina, koirat tehonyrkkinä
Samoilla paikoilla sijaitsevat loukut kertovat jossain määrin minkkikannan tilanteesta eri saaristoalueilla. Jos loukuissa on syksyllä poikkeuksellista saaliskertymää, on lähes varmasti alueelle syntynyt poikueita. Tällöin pyyntitehoa voidaan lisätä koirilla.
Jos saaliskertymä koko vuonna on hyvin alhainen, voidaan alueen koirapyyntitehoa siirtää muille kohteille. Loukut päivystävät alueella edelleen ja koirapainetta voidaan lisätä, jos loukut indikoivat minkkien löytäneen jälleen alueelle.
Kaiken perustana on aktiivisuus molempien pyyntimenetelmien kohdalla. Loukut pitää virittää kunnolla ja kokemiskierrokset tehdä vuosittain. Koirapyynnin osalta pitää harkita tarkkaan, mihin pyyntiä suunnataan. Erityisesti kevään pyynneissä lisääntyvien naaraiden löytäminen näyttelee suurta roolia siinä, mihin suuntaan alueen minkkikanta kehittyy.
Loukutusalueen kokonaissaalis vuosilta 2023–2025 oli 160 minkkiä. Hieman yli puolet on saatu koirilla ja puolet loukuilla. Jos toinen pyyntimuoto olisi poissa pelistä, on varsin selvää, ettei minkkikantaa saataisi aisoihin. Pyyntimuotojen yhteispelillä mahdollisuudet tähän ovat kuitenkin olemassa.
Pyydätkö minkkejä koirilla?
Vesistöjä ja saaria on Suomessa kosolti, mutta harvoin kuullaan minkin pyynnistä koiralla esimerkiksi Järvi-Suomessa.
Käynnissä oleva Helmi-vieraspetohanke on kiinnostunut näistä tiedoista. Jos olet harrastanut pyyntimuotoa niin kannattaa olla yhteydessä Helmi-vieraspetohankkeen henkilöstöön.