Kevätpukin lumo

Kun kauriskantaa on hoidettu oikein, voi metsästäjä päästä nauttimaan loppukevään aamujen auringonnousuista ja samalla kokea kevätpukkijahdin lumon.

Teksti ja kuvat Panu Hiidenmies

Julkaistu2.5.2022

Kaurispukin kevätmetsästys eli niin kutsuttu kevätpukkijahti on saavuttanut suosiota kauriskannan vahvistuttua. Keväinen jahti on elämys, vaikka saalista ei tulisikaan. Lintujen liverrystä, kevään tuoksuja ja luottavaisina hyppiviä rusakoita. Tätä ja kaikkea muutakin elämyksellistä on mahdollista kokea pian alkavan kevätpukkijahdin aikana.

Aikaiset aamut varsinaisen jahtikauden ulkopuolella ovat joka tapauksessa nousemisen arvoisia, vaikka oman metsästysalueen kauriskanta ei vielä verotusta kestäisikään. Aamupassissa tai -hiivinnässä voi tehdä laskentaa sekä arvioida alueen riistaa. Kaurispukin kevätmetsästykseen, kuten muuhunkin jahtiin, kuuluu lisäksi olennaisena osana saaliin valikoiminen. Tässäkin mielessä riistaa on hyvä tarkkailla ja paikallistaa hieman pidemmällä aikavälillä. Reviirillään tiukasti viihtyvän metsäkauriin osalta tämä onkin mahdollista.

Metsäkaurispukit ruokailevat ja liikkuvat loppukevään jahtikautena myös keskellä päivää.

Hiljaa ja tarkkaillen

Pukkijahtiin pätee hyvin vanha sananparsi, ”liiku hitaammin, näet enemmän”. Kevätjahdin aikaan metsäkaurisurosta eli pukkia voi hakea liikkumalla äänettömästi ja hitaasti vastatuuleen. Kaikille kanssaihmisille ei ehkä ole selvää, millä aikeilla metsästäjä liikkuu aseen kanssa loppukeväästä. Kysymyksiin on hyvä valmistautua vastaamaan.

Vanhan sananparren opit istuvat loistavasti käytäntöön. Kun liikkuu oikein hitaasti, kaikenlaista ääntä välttäen ja kasvillisuuden suojassa vastatuuleen, voi yllättäen päästä erinomaisiin kaatotilanteisiin. Erityisesti rikkonaisessa peltomaastossa, jossa pienet metsäkaistaleet erottelevat peltolohkoja toisistaan, voi metsästäjä onnistua lähestymään sopivaksi tunnistamaansa riistaa menestyksekkäästi.

Turvallisuus edellä

Keväisessä metsäkaurisjahdissa ei metsästäjä välttämättä tarvitse turvaväritystä päälleen, mutta ei siitä haittaakaan ole. Vaikka metsäkauriilla on tarkat silmät ja näköaisti, voi kasvillisuuden sekaan piiloutua onnistuneesti. Liike sen sijaan paljastaa metsästäjän nopeasti.

Tapahtuipa kaurispassitus maasta pellon laidalta, tai erikseen valmistetusta kyttäystornista, on alueen muut metsästäjät oltava tiedossa. Kevätpukkijahtiakin on hyvä koordinoida, vaikka lainsäädäntö ei sitä suoranaisesti edellytäkään. Luodin lentorataan liittyvät seikat ja ampumakulma korostuvat maan tasalta ammuttaessa. Lisäksi metsäkauris on pienempi kuin muut hirvieläimet ja luoti lävistää sen helpommin jatkaen matkaansa. Uuden jahtimuodon osalta tulee näin myös turvallisuusnäkökulmia metsästäjille huomioitaviksi.

Reviiritietoiset metsäkaurispukit jättävät hajuaan ja kelovat sarviaan ahkerasti.
Missä naaras, siellä pukki. Metsästäjä havaitsee usein naaraan ensin. Pukki saattaa olla jossain lähimaastossa.

Kiehtova kauris

Metsäkauris on monien mielestä kaunein hirvieläimemme. Ei väite ihan tuulesta temmattu ole. Kauris on siro, elegantti ja hyvin moni-ilmeinen riistaeläin. Sen aktiivisuus ja elintavat kiehtovat monia. Kauriin trofeeta arvostetaan ja liha on haluttua. Ehkä metsäkauriiseen liittyy vielä uutuuden viehätystäkin, koska monet eivät ole vielä päässeet osallisiksi jahtiin. Osalle metsäkauris on se tärkein riista.

Keväiseen kaurisjahtiin liittyy ilman muuta vahvaa tunnelatausta. Luonto on juuri puhjennut kukkaansa ja metsästäjä voi valita lämpimän kelin talven viimojen jälkeen. Kiirettä ei ole. Jahti on rauhallista ja äänetöntä. Lumoavaa luonnontarkkailua ja aistit täyttävää nautiskelua.

Kaurisuroksen jahti on mahdollista 16.5.–15.6. Aivan alkukaudesta kasvillisuus on vielä niukkaa ja ruskean harmaata, mutta kauden lähestyessä loppuaan on tilanne jo aivan toinen. Puissa on lehdet ja ruoho korkeaa. Myös kaurispukki muuttaa väriään: harmahtavasta ja irtoavasta talvikarvasta kuoriutuu upea punaruskea kesäkarvainen uros.

Viimeinen kohtaaminen

Kevätpukin metsästäjä tietää ja tuntee usein tavoittelemansa saalisyksilön jo entuudestaan. Hän on saattanut tarkkailla samaa pukkia jo edellisvuonna ja ehkä istuskellut tuulen alla niityn laidassa jo ennen jahdin alkua todetakseen pukin olevan elossa talven jäljiltä. Pukki saapuu iltaisin oman reviirinsä ruokailupaikkoihin haareminsa, yhden tai useamman, naaraan kanssa. Sarvilla hangatut pikkupuut ja illassa kajahtelevat haukahdukset kertovat reviirin sijainnin. Kesken hiljaisen illan saattaa alkaa raju takaa-ajo ja kilpailija ajetaan voimakkaan haukkusarjan saattelemana pois häiritsemästä.

Kärsivällinen odotus tai hiljainen hiivintä palkitaan lopulta. Siinä se on edessä rauhallisesti ruokailemassa. Metsästäjä tarkistaa vielä katselukiikarillaan, että kyseessä on tavoiteltu yksilö, ottaa hyvän tuen kiväärilleen, varmistaa turvallisen taustan ja laukaus rikkoo hiljaisen illan.

Kaurispukki on kaatunut kevätmetsästyskauden ensimmäisenä aamuna.