Kettu on tarkka-aistinen, nopealiikkeinen ja varovainen riistaeläin, joka esiintyy erityisesti asutuksen lähettyvillä ja maatalousvaltaisissa ympäristöissä hyvinkin runsaslukuisena. Kettu on taitava saalistaja, ja erilaisten selkärangattomien, jyrsijöiden ja lintujen lisäksi myös metsäkauriin vasat ovat sille mieleistä riistaa.

Ketun houkuttelu vaatii onnistuakseen muutamia niksejä, joihin perehdymme nyt Aki Perälän, houkuttelupyynnissä meritoituneen metsästäjän ja houkuttelupyynti.fi -ryhmän ylläpitäjän avustamana. hätähuuto aktivoi usein myös jänikset ja rusakot!

Onko alueella kettuja?

Kuten muissakin houkuttelupyynnin lajeissa, myös ketun pillityksessä alueen tuntemus on valttia. Mikäli kettua ei metsästysalueella ole, ei sitä sinne pillittämälläkään synny. Ole siis tarkkaavainen, pidä korvasi höröllä kaikista kettuhavainnoista ja paina mieleesi pitkin vuotta muiden jahtien lomassa tekemäsi löydökset. Miettiessäsi pillittämiseen soveliaita paikkoja, muistele havaintoja ja keskitä houkuttelupyyntisi alueille, joissa tiedät kettuja olevan.

– Toki pillitys ”sokkona” soveliaan oloisilla paikoilla voi myös tuottaa hienon tuloksen. Mutta erityisesti alkuvaiheessa ja houkuttelua harjoitellessa on hyvä lisätä todennäköisyyttä, että alueella on kettuja, Perälä painottaa.

Hämärä ajaa ketun liikkeelle

Kettu aktivoituu usein hämärän laskeutuessa. Pillittämiseen soveliaan paikan ja ajankohdan löytämisessä näkyvyys on tästä syystä merkittävä asia. Esimerkiksi alkutalvella voi olla haastava saada kettua tulemaan ampumiseen riittävän valoisassa, vaikka muutoin olosuhteet ja kettukanta olisivat hyvät. Kauden edetessä kettukin aikaistaa kulkuaan ja lumi tuo lisää näkyvyyttä.

– Mullospellolta kettua on vaikea hämärässä havaita, mutta maaliskuisella hangella on pillittäjällä jo hyvä mahdollisuus päästä ihailemaan repolaisen lähestyvää ravia iltapäivän valossa valkoisen hangen päällä, Perälä toteaa.

– Lähtökohtaisesti niin sanottu sininen hetki on kuumaa aikaa ja sen koittaessa on pillityksen oltava jo hyvässä vauhdissa.

Miten sää vaikuttaa?

Metsästäjälle tasainen, rauhallinen tuuli on erinomainen asia. Metsästäjä tietää ilmavirran suunnan, tuuli ei pyöri ja näin ollen ketun oletettu tulosuunta voidaan arvioida.

Täysin tyyni keli tekee hajujen leviämisestä vaikeasti ennakoitavaa ja jokainen rapsaus kuuluu ketun tarkkoihin korviin. Toisaalta kettu kuulee myös pillin hyvin.

Vanha sanonta “kettu ei kastele tassujaan” pitää melko hyvin paikkansa. Kettu suosii kuivaa ja viileää keliä. Alkukauden lämpimät päivät passivoivat ja kettu liikkuu laiskasti, mutta kauden edetessä ja kelien viilentyessä aktiivinen aika lisääntyy. Kevyt pakkanen tekee ihmeitä ketun houkuttelupyynnille.

– Olen todennut uuden, kevyen ensilumen aktivoivan ketut. Myös kunnon lumimyräkkä saa ne liikkumaan ja saalistamaan todella aggressiivisesti ensimmäisen parin tunnin aikana. Lumisateen jatkuessa ne taas katoavat, Perälä kertoo kokemuksistaan.

Valitse sopiva pillityspaikka

Valittuasi alueen ja miettiessäsi sopivaa pillityspaikkaa, huomioi vallitseva tuuli ja maastonmuodot. Houkutellessasi saaliseläimen hätähuutoa imitoivalla pillillä, kettu kaartaa usein tuulen alapuolelle lähestyessään.

– Ennen osingoille säntäämistä kettu haluaa tietää mikä saalistaja jänistä hätyyttää, Perälä valaisee.

Paikka kannattaakin valita niin, että alatuulen puolella on aukeaa. Mahdollisuuksien mukaan sijoittaudutaan ympäristöä korkeampaan kohtaan, josta on hyvä näkyvyys.

– Mitä aikaisemmin havaitset lähestyvän repolaisen, sitä enemmän pelivaraa sinulla on. Kun kettu lähestyy, voit liikkua, mutta korostetun varovaisesti ja hitaasti. Mikäli kettu pysähtyy kuuntelemaan ja tarkkailemaan, on viisainta pysyä täysin liikkumatta ja ääneti. Pidä ase valmiina, sillä laukauksen on lähdettävä ilman suurempia liikkeitä ja kolinoita, Perälä ohjeistaa.

Suuremmat ojat, joissa ei ole selkeitä ylityspaikkoja, rajoittavat ketun kulkua. Kettu voikin tuulen suunnasta huolimatta edetä passiisi ojan sivua pitkin sivutuulesta. Tai eteneminen alatuulesta kohti pillittäjää voi pysähtyä isoon ojaan keskellä peltoa.

Houkuttelu alkaa hiljaisuudesta

– Ketun maailmassa sinua ei saa olla olemassa, Perälä painottaa.

Houkuttelupaikalle edetään hiljaa ja varovasti, kolistelematta ja höpisemättä. Mikäli kettu havaitsee olinpaikkasi, voit olla varma, ettei pillille ole tulijoita.

Asetuttuasi aloillesi, ase valmiina, sopivasti suojautuneena mutta kyvykkäänä toimimaan, pidä hetken tauko. Anna ympäristön rauhoittua ainakin vartin verran ennen kuin aloitat. Kuten muissakin houkuttelupyynnin muodoissa, anna luonnon unohtaa sinun saapuneen paikalle.

Pillittämisen perusteita

Ketun pillittämisessä toistuu sama peruskaava kuin monessa muussakin houkuttelupyynnin lajissa: Aloita varovasti ja lisää volyymia ja intensiteettiä pillitys kerrallaan. Pillitys kannattaa aloittaa korkeaäänisemmällä ja hiljaisemmalla pillillä.

– Yleensä aloitan ilman suurempaa säröä tai “raspia” pillitysäänessä. Pillitän varovasti ja odotan mikäli aivan lähellä olisi kettu valmiina. Mikäli muutamaan minuuttiin ei tule näköhavaintoa, lisään pillitykseen hieman tunnetta ja ääntä. Mikäli tulijoita ei edelleenkään näy, lisään jälleen volyymia. Jatkan pillittelyä pienin tauoin ja tarkkailen, ja mikäli tulijoita ei näy, vaihdan hieman kovaäänisempään pilliin, Aki Perälä sanoo.

Katso video ketun pillittämisestä:

Yksilöstä ja vuodenajasta riippuen eri pillit toimivat paremmin kuin toiset. Kevättalven kovilla hangilla kettu liikahtaa usein helpommin kuin alkutalvella, jolloin pilliltä saatetaan tarvita vahvempaa ärsykettä.

On tärkeä muistaa, että pillillä imitoidaan pieneläimen hätähuutoa. Puhalla jaksoittain ja lisää pilliin eloa käyttämällä toista kättä kaikukoppana pillin etuosassa. Kaikukoppaa avaamalla ja sulkemalla saat ääneen lisää väriä ja eloa.

Puhalla palleaasi käyttäen ja äläkä anna poskiesi pullottaa. Parhaan äänen saat käyttämällä pillitykseen koko ylävartaloasi.

– Ketun kiiman lähestyessä tammi-helmikuussa ravinnonlähdettä imitoiva houkuttelu menettää hieman tehoaan. Silloin kannattaa kokeilla kettua itseään matkivia pillejä. Kiima-aikana ketun haukkua matkimalla päästään joskus vastavuoroiseen kommunikaatioon, ja mikäli pillitys onnistuu hyvin, kettu porhaltaa usein tuulesta riippumatta suoraan kohti äänen lähdettä. Haukkumalla vastailevan ketun lähestymistä on jännittävä seurata, Perälä kertoo.

Ole valmiina heti alusta lähtien

– Mikäli lähettyvillä on kettu, se voi sännätä pillille hyvinkin nopeasti. Ole valmiina heti ensimmäisestä pillityksestä lähtien, ja tarkkaile ympäristöäsi aktiivisesti. Kettu voi tulla pillille suoraa juoksua, ja päätyä nopeasti niin lähelle pillittäjää, ettei esimerkiksi kiväärillä ole mahdollisuutta tähdättyyn laukaukseen. Ja siitä repolainen voi luikahtaa takaisin suojaan silmänräpäyksessä.

Jos tilanteita ei synny ensimmäiseen varttiin, jatka pillitystä rauhalliseen tahtiin taukoja pitäen ja mahdollisesti pillityyppiä vaihtaen. Mikäli ensimmäisen tunnin aikana ei tule havaintoja, kannattaa vaihtaa paikkaa. Näin voit illan aikana pillitellä muutamankin potentiaalisen kettupaikan.

Harjoittele, tarkkaile ja opettele

Nämä peruselementit auttavat uutta houkuttelupyytäjää hyvään alkuun, mutta antavat vasta kehykset oppimiselle. Onnistuminen vaatii sekä pillityksen harjoittelua että itse riistaeläimen tuntemista. Luonnossa vietetty aika, käytännön tekeminen ja oman toiminnan tarkastelu ovat oppimisen ja kehityksen edellytyksiä – onneksi jokainen kerta opettaa lisää!