Kaikki lintujen puolesta
Pitkään kytenyt ajatus sai lopulta kipinän, kun lintuharrastaja William Velmala päätti aloittaa vieraspetojen pyynnin. Opeteltavaa riittää, mutta päättäväisyyttä ei tulevalta pyytäjältä puutu.
Ajatus vieraspetopyynnin aloittamisesta oli hautunut helsinkiläisen William Velmalan mielessä jo useamman vuoden. Hän haluaisi parantaa vesi- ja rantalintujen pesimämenestystä, jota vieraspedot minkki ja supikoira paikallisesti heikentävät.
– Iso osa vesi- ja kosteikkolinnuista on nykyään uhanalaisia, joten niiden auttamiseksi tulisi tehdä kaikki mahdollinen, Velmala sanoo.
Työkseen Velmala koordinoi Helmi-ohjelman lintuvesikunnostuksia, joiden tarkoituksena on parantaa linnuston pesimäedellytyksiä suojelualueilla.
– Osa kunnostushankkeista on varsin mittavia. Ruoppauksiin ja vedenpinnan nostoihin laitetaan satoja tuhansia euroa. Koko työ valuu hukkaan, mikäli runsas vieraspetokanta tuhoaa pesinnät tai syö poikaset.
Suojelualueilla vieraspetopyynti on nostettu tärkeään rooliin, mikä herätteli Velmalan ryhtymään toimeen. Lopullinen päätös oli melko spontaani päähänpisto, kun viime kesänä Velmala ilmoittautui suorittamaan metsästäjätutkinnon.
– Valmistautuminen oli opettavaista, sillä tutkinnon suorittaminen vaatii yllättävän laaja-alaista osaamista. Aivan vasemmalla kädellä sitä ei läpäistä, Velmala toteaa.
Vaikka minkin ja supikoiran pyynti ei vaadi metsästyskorttia, Velmala koki tutkinnon suorittamisen hyväksi tavaksi oppia pyynnin periaatteet. Pyyntiin ja aseisiin liittyvä lainsäädäntö tuli tutuksi, ja aselupaa oli tutkinnon myötä helppo perustella. Metsästys on muutenkin alkanut kiinnostaa ja Velmala pohtii, että saattaisi tulevaisuudessa metsästää runsaslukuisia lajeja, kuten sepelkyyhkyjä tai metsäkauriita.
– Olisi upeaa saada luonnossa elänyttä riistaa ruoaksi. Saan yhä vain lisää syitä viettää aikaa luonnossa, hän sanoo hymyillen.
Yhteinen tavoite kaipaa sillanrakentajia
Lintuharrastajat ja metsästäjät asetetaan monesti vastakkain, eikä mustavalkoiselta ajattelulta ole helppoa välttyä. Velmala tunnistaa ilmiön, ja kokee osaltaan tärkeäksi osallistua keskusteluun ja tuoda siihen harmaan sävyjä.
– Olisi hyödyllisempää keskittyä yhteistyöhön esimerkiksi luonnonhoidossa, jota sekä metsästäjät että lintuharrastajat tekevät paljon. Vieraspetojen pyynti on kiistatta asia, jossa näiden ryhmien intressit ovat yhtenevät.
Silti haastattelu ja profiloituminen Metsästäjä-lehdessä mietitytti lintuharrastuspiireissä tunnettua Velmalaa. Näkökannoissa on ryhmien välillä joskus voimakkaita eroja. Hiljattain on puhuttu paljon esimerkiksi uhanalaisten lajien metsästyksen kieltämisestä.
– Erimielisyydet tulisi laittaa syrjään, kun on mahdollisuus tehdä työtä yhteisten tavoitteiden eteen, eikä sanoutua tyystin irti yhteistyöstä.
Velmala kertoo lähipiirinsä ajattelevan vieraspetopyynnistä valtaosin samoin kuin hän, vaikka täysin näkökantojen törmäyksiä ei voi välttää. Haastattelun myötä saattaa joitain Facebook-kavereita kadota.
– Tiedän, että osa tutuista ei hyväksy metsästystä missään muodossa, mutta tarve tehdä jotain lintujen hyväksi on suurempi kuin tarve miellyttää kaikkia. Vieraspetopyynnin hyötyjä linnustolle ei kukaan voi kyseenalaistaa asiaperustein, Velmala korostaa.
Saariston lintutuhoja estämään
Velmalan vieraspetopyynti on vasta aluillaan. Selviteltävää riittää, kun ei ole omia maita pyyntiin tai tuttua pyytäjää näyttämään lajin saloja. Syksyllä Velmala osti vieraspetojen lopettamiseen soveltuvan aseen ja on nyt kysellyt maanomistajilta supiloukulle pyyntimaita, mikä on ruuhkaisessa Etelä-Suomessa osoittautunut paikoin vaikeaksi.
Kesälle suunnitelmat ovat selvät, sillä hän aikoo pyytää minkkejä saariston valtionmailla. Vieraspetojen aiheuttamat haitat saariston linnustolle hän on nähnyt omin silmin tehdessään linnustoseurantoja 1990-luvulla Saaristomerellä.
– Tuhot tulivat liiankin tutuksi. Minkki voi pyyhkäistä kokonaisen tiirayhdyskunnan poikastuotannon yhdellä kertaa.
Velmala kertoo viehättyneensä linnuista jo lapsena, ja hämmästelleensä niiden lukuisia sopeumia. Miten pieni pajulintu jaksaa lentää muuttomatkan Afrikkaan tai hippiäinen sinnitellä Suomen pakkasissa? Sopeumien kehittymiseen on kulunut paljon aikaa. Vieraspetojen läsnäoloon linnut eivät ole ehtineet sopeutua.
– Mitä enemmän linnuista tietää, sitä enemmän kysymyksiä herää, ja sitä enemmän niiden hyväksi tahtoo tehdä, Velmala sanoo.
Vieraspetojen pyyntiin voi hakea vinkkejä uudelta vieraspeto.fi -sivustolta.
