Ilveskannan hoitosuunnitelma vahvistettiin
Päätavoite on suotuisan suojelutason säilyttäminen
Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut päivitetyn Suomen ilveskannan hoitosuunnitelman, joka on keskeinen osa suurpetopolitiikkaa ja ilveskannan hoitoa. Sen 45 toimenpiteellä pyritään vastaamaan niin ilveskannan suojelun kuin ilvesten elinalueilla asuvien ihmisten tarpeisiin ottamalla huomioon sosiaaliset ja taloudelliset vaatimukset sekä alueelliset erityispiirteet.
Suomen riistakeskus aloitti ilveskannan hoitosuunnitelman päivityksen vuonna 2016. Maa- ja metsätalousministeriö viimeisteli suunnitelman ja vahvisti sen lokakuussa 2021.
Hoitosuunnitelman keskeiset teemat määräytyvät suurelta osin vuoden 2014 suurpetopolitiikan kehittämisarvioinnista. Ilveskannan hoitosuunnitelmassa on myös huomioitu muutokset esimerkiksi hallinnoivissa tahoissa, ilveskannassa ja sen suojelun tasossa sekä tutkimustiedossa. Hoitosuunnitelman toimenpiteet kattavat esimerkiksi ilveskannan seurannan sekä tutkimuksen, ilvesten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyn ja korvaamisen ja kannanhoidolliset toimet.
Kun ilveskannan hoitosuunnitelman päivitystyö aloitettiin, herätti ilveskannan voimakas kasvu erityisesti pienten hirvieläinten elinalueilla paljon keskustelua. Toiset näkivät ilveksen lisääntymisen hyödyttävän luontoa esimerkiksi supikoiraan kohdistuvan saalistuksen kautta; toiset taas kokivat riistanhoitotyön valuvan hukkaan ilveksen saalistuksen kohdistuessa voimakkaasti pieniin hirvieläimiin.
Pienten hirvieläinten kannat ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti ja leudontuneet talvet tukevat kantojen kasvua. Uudessa tilanteessa keskustelu ilveksen saalistusvaikutuksesta on vähentynyt huomattavasti. Vaikka ilves voi tappaa paikallisesti runsaasti pieniä hirvieläimiä, niin se ei välttämättä pysty säätelemään saalistamiensa lajien kantoja.
Ilveskanta on suurin piirtein kaksinkertaistunut edellisen hoitosuunnitelman vahvistamisen aikaisesta minimikanta-arviosta. Vuonna 2005 ilveksiä arvioitiin olleen 1 100–1 200, kun taas ennen metsästyskautta 2021 yli vuoden ikäisiä ilveksiä arvioitiin olevan 2 155–2 280.
Ilves on tällä hetkellä Suomessa suotuisalla suojelutasolla ja luokiteltu lajina elinvoimaiseksi. Kansalaisten suhtautuminen ilvekseen on pääosin neutraalia tai myönteistä, ja metsästäjille ilves on arvostettu riistalaji.
Kannanhoito perustuu tietoon
Uutta ilveskannan hoitosuunnitelmassa on monilajinen kannanhoito ja esille tuodaan myös siihen liittyvän tutkimustiedon tarve. Monilajisella kannanhoidolla tarkoitetaan suurpetojen ja niiden saaliseläinten välisen vuorovaikutuksen huomioimista ja niiden kannanhoidon tarkastelua kokonaisvaltaisemmasta näkökulmasta.
Ilveksen kannanhoidollinen metsästys on yksi hoitosuunnitelman kannanhoidollisista toimenpiteistä. Hoitosuunnitelmassa kuvataan esimerkiksi kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteita ja sen suunnitteluun liittyvää prosessia, jossa on onnistuneesti käytetty Luonnonvarakeskuksen laatimaa populaatio- ja ennustemallia. Ennustemallin avulla voidaan arvioida ilvespopulaation tulevaa kehitystä erilaisissa metsästysskenaarioissa.
Hoitosuunnitelman perustana on ajantasainen tutkimustieto ilveksen biologiasta ja ekologiasta. Päivitetyssä hoitosuunnitelmassa toimenpide- ja taustaosio on eriytetty toisistaan. Taustaosiossa kerrotaan tarkemmin ilveskannan hoidon ja suojelun taustoista sekä hoitosuunnitelman valmisteluprosessista.
Hoitosuunnitelman toimenpidekokonaisuudet
Ilveskannan hoitosuunnitelmassa kuvataan keskeiset toimenpiteet, joiden tavoitteena on turvata elinvoimainen ilveskanta osana suomalaista luontoa, mahdollistaa ilveskannan kestävä kannanhoidollinen metsästys sekä vastata ilvesten aiheuttamiin taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin kuten poro- ja kotieläinvahinkoihin. Suunnitelmalla vastataan myös Suomea koskeviin kansainvälisiin velvoitteisiin.
Ilveskannan hoidon päätavoitteena on säilyttää ilveskannan suotuisa suojelutaso. Hoitosuunnitelman toimenpidekokonaisuudet eli 1) syventyvä tieto ilveskannasta, 2) kannanhoidolliset toimenpiteet ja 3) ilveksen ja ilveksen kannanhoidon hyväksyttävyys, tukevat suotuisan suojelutason säilyttämistä.
Toimeenpano
Ilveskannan hoitosuunnitelman toimeenpano kuuluu pääasiassa Suomen riistakeskukselle, Luonnonvarakeskukselle ja maa- ja metsätalousministeriölle. Suomen riistakeskukseen valittava hoitosuunnitelmavastaava koordinoi ja seuraa hoitosuunnitelman toimeenpanoa.
Hoitosuunnitelma sekä sen taustaosio olivat lausunnoilla vuoden vaihteessa 2017–2018. Saapuneet lausunnot otettiin huomioon hoitosuunnitelman viimeistelyssä. Maa- ja metsätalousministeriö järjesti sidosryhmille syyskuussa tilaisuuden, jossa käsiteltiin viimeisteltyä hoitosuunnitelmaluonnosta. Maa- ja metsätalousministeriö kiittää jokaista hoitosuunnitelmatyöhön osallistunutta ja palautetta antanutta tahoa.
Ilveskannan hoitosuunnitelma on luettavissa maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla: mmm.fi/julkaisut ja hoitosuunnitelman taustaosio osoitteessa mmm.fi/julkaisut/muut-julkaisut
