Havaitse ja hiivi – aktiivista metsästystä

Spot & stalk on maailmalla yleinen metsästystapa. Erityisen paljon sitä käytetään alavilla ja vaihtelevan kumpuilevilla alueilla: aroilla ja matalahkon kasvuston avoimilla alueilla, joilla riistaeläimet voivat vaihtaa sijaintiaan helposti pitkänkin matkan päähän, ja jossa elintilaa on runsaasti, kuten vuoristoissa ja esimerkiksi pensaiden täplittämillä savanneilla.

Samalla tavalla se soveltuu metsästysmuotona myös Suomeen: pohjoisen aukeille selkosille, eteläisille pelto-niittyaukeille, ja myös pienipiirteisemmille alueille – spot & stalk sopii myös jousta tai haulikkoa käyttävälle metsästäjälle.

Aikaa kiikarointiin

Metsästysmuodon kulmakiviä on eläimen havaitseminen kaukaa ja mahdollisuus lähestyä häiriintymätöntä riistaeläintä. Varuillaan olevan eläimen lähestyminen on moninkertaisesti vaikeampaa kuin rauhallisesti laiduntavan, ja tästä syystä eläinten havainnointi aloitetaan niin kaukaa, ettei riskiä niiden säikyttämisestä ole

Kaukaa havainnoitaessa parassilmäisinkään metsästäjä ei näe makuulla olevia riistaeläimiä kasvuston joukosta ilman laadukasta katselukiikaria. Optiikkaan kannattaa panostaa, ja kiikareita kannattaa käytellä rauhassa tutkaillen ja havainnoiden ennen lähestymistä. Riistaeläintä ja sen ympäristöä tarkkaillaan tarpeeksi pitkään, jotta hahmotetaan kokonaiskuva ja kyetään suunnittelemaan lähestymisreitti.

Tuuli ja maastonmuodot

Lähestyminen suoritetaan aina tuulen alta tai sivutuuleen. Metsästäjä valmistautuu lähestymiseen tarkkailemalla tuulen kulkua reitin varrella ja huomioimalla vaihtelevat maastonmuodot. Kummut, kalliot ja suuremmat metsäsaarekkeet vaikuttavat tuulen pyörteilyyn ja saattavat pyöräyttää tuulen hetkittäin täysin päinvastaiseksi.

Kohtalainen tuuli on metsästäjän ystävä. Tyynehkön tuntuisella ilmalla tuuli saattaa pyöriä ja puhaltaa metsästäjän hajut suoraan riistaeläimen nenään. Kohtalaisen voimakas tuuli pitää usein paremmin suuntansa eikä aiheuta yllätyksiä.

Tuulen tarkkailemisen lisäksi metsästäjän on havainnoitava lähestymisväylää ja valittava se niin, että kulkiessa voi hyödyntää näkösuojia. Hiipiessä on pidettävä jatkuvasti näköeste välissä tai vaihtoehtoisesti siirryttävä nelivetovaihteelle, eli edetä niin matalana kuin mahdollista. Yksikin virhe lähestymisessä voi säikyttää riistaeläimen ja lopettaa riistatilanteen ennen kuin se ehtii edes alkaa. Onnistunut lähestyminen vaatii todellisuudessa usein lukuisia peräkkäisiä onnistumisia ja ennakointia.

Varo myös muita riistaeläimiä

Metsästäjän on ennen kaikkea vältettävä valitsemansa riistaeläimen säikäyttämistä. Siksi metsästäjän on oltava valppaana muiden riistayksilöiden suhteen. Pellolta säikäytetty valkohäntäpeura ajaa suurella todennäköisyydellä myös muut nelijalkaiset tiehensä pomppiessaan valkoinen varoituslippunsa pystyssä pois aukealta. Metsästäjän on kuljettava varoen jokaista alueen riistaeläintä, joka pahimmillaan voi tehdä lähestymisestä todellisen erikoissuorituksen. Hanhiparvikaan kun ei karkkoa pellolta hiljaa.

Spot & Stalk haastaa kaikki aistit

Kaukaa havaitun riistaeläimen lähelle hiipiminen pistää koetukselle metsästäjän kaikki aistit. Riistaeläimen lähestyminen vaatii jatkuvaa varautumista, reagointia, kykyä tehdä muutoksia suunnitelmiin, havainnointia ja päätöksentekoa.

Lisäksi tällainen metsästys on aktiivista ja liikkuvaa, joka on usein kaikkein antoisinta, mutta ei valitettavasti onnistu joka paikassa. Hiipiessä ja ampumapaikan vaihtuessa on alituiseen oltava tietoinen takavaara-alueesta ja tunnettava oman metsästysaseensa ominaisuudet.

Spot & Stalk on yhdistelmä tarkkailua, havainnointia ja aktiivista yrittämistä, jossa metsästäjä omilla taidoillaan ja tekemisillään pyrkii riistaeläimen lähelle. Asevalinta ratkaisee, millaisilla alueilla tätä voidaan harjoittaa.

Millaisia kokemuksia sinulla on “havaitse ja hiivi” -metsästyksestä? Kerro kommenteissa!