Etelän metsästäjä, miksi suuntaat Lappiin metsästysmielessä?

Vieraskynä
Aslak Paltto – Kirjoittaja on poromies ja toimittaja
Julkaistu30.8.2022

Olen kotoisin Inarin kunnasta ja elänyt ja liikkunut enimmäkseen Lemmenjoen kansallispuiston alueella poronhoidon merkeissä. Metsästäessä on hienoa voida kulkea puistossa tietäen, ettei joka mäen takana ole pyytäjiä etsimässä riistaa. Kansallispuistossa varttuneena ei myöskään täysin ymmärrä mistä puhutaan, kun sanotaan etteivät Angelissa, Partakossa tai Hammaskairassa ulkopaikkakuntalaisten hirvenpyytäjien toimintatavat kunnioita paikallisia metsästäjiä.

Keväällä 2018 Luonnonvarakeskuksen hirvilaskennoissa todettu, paljon oletettua suurempi, hirvikanta muutti alueen hirvenpyyntiä. Tuolloin havaintoja oli 1257, ja laskennassa todettiin tuhansia hirviä. Silloin hirviä olikin jo liikaa, mistä olimme puhuneet rhy:lle lupamäärien nostamiseksi puiston alueella.

Tarkempi kannanmäärittely ja todettu suurempi kanta mahdollisti metsästyksen avaamisen suuremmissa määrin myös ulkopaikkakuntalaisille (aluelupa).

Suuri osa hirvistä tulee Norjan puolelta talvehtimaan puistoon vuodenvaihteen jälkeen hirvenpyynnin loputtua. Lentolaskennat suoritetaan yleensä helmi-maaliskuussa, jolloin laskuihin tulevat myös talvehtivat hirvet. Viime vuosien ankarammat talvet ovat myös todistetusti aiheuttaneet satojen hirvien nälkäkuoleman.

Muutos Inarin kunnan alueen hirvilupamäärässä oli kuitenkin dramaattinen: kun aikaisemmin myönnettiin keskimäärin 200 lupaa vuodessa, 2018 lupia myönnettiin jo yli 1400. Vuonna 2017 kaadettuja hirviä oli 250, kun seuraavana vuonna niitä oli jo yli 600. Vuonna 2019 kaadettuja hirviä oli jo 828. Vuosi 2020 näytti, että 1800 myönnetyllä luvalla saatiin enää 655 hirveä. Kolmessa vuodessa Inarissa on kaadettu enemmän hirviä kuin 10 vuoden aikana yhteensä. 

Vuosien 2019 ja 2020 hirvenpyynti toi metsästäjille karulla tavalla esille sen, kuinka vähän Metsähallituksen aluelupiin voidaan puuttua. Riistakeskushan se viime lopussa luvat myöntää, joten Metsähallitukselta asiaa kysyttäessä siirtyy vastuu riistakeskukselle. Inarin rhy:n mukaan vuoden 2020 ammutuista hirvistä meni ulkopaikkakuntalaisille noin 25 %, eli 175 hirveä!

Vaikka aluelupaa ja ulkopaikkakuntalaisten hirvenpyyntiä on kovasti kritisoitu yläperällä usean vuoden ajan, ei muutoksia ole tapahtunut, vaikka maa- ja metsätalousministeri ja Metsähallituksen johtaja viime vuonna lupailivat tarkastella käytäntöä. Metsähallitus tiedotti 14.12.2021 luopuvansa hirvenmetsästyksen vieraslupien myynnistä syyskuussa. Tämä oli ilmeisesti se reagointi alueluvista johtuvaan ongelmaan. Aikaistettu hirvenpyynti on Lapissa 1.–20. syyskuuta, jolle viime vuonna Lappiin myytiin hirvenmetsästyksen vieraslupia yli 400 metsästäjälle yhteensä noin 1 700 vuorokaudelle.

Paikallisten pyytäjien mukaan vierasluvat eivät ole olleet ongelma, vaan nimenomaan alueluvat luovat suuremman pyyntipaineen paikallisten pyyntimaille. Metsähallitus perustelee lupia monella tavalla ja yksi peruste on vedota siihen, kuinka paljon rahaa myydyt luvat tuovat Lappiin.

Metsästyslain mukaan metsästysmahdollisuuksia valtion mailla tulisi ensisijaisesti tarjota niille, joilla ei ole muuta metsästysmahdollisuutta. Aluelupien myöntöä olisi pitänyt kaiken tiedon valossa rajoittaa tälle vuodelle, mutta näin ei siis ole toimittu.

Tuoreimman lentolaskennan mukaan valtaosalla alueista ollaan tavoitekannassa ja tällöin pitäisi pyytää vain vuosittaista tuottoa. Muutenhan kantaa leikataan alle tavoitemäärän.

Inarissa vähentynyt hirvikanta on kutistanut paikallisten pyyntialueen kansallispuistoon, jonne luvat käytännössä myönnetään. Ulkopaikkakuntalaiset eivät pääse sinne metsästämään, joten kun aluelupalaisia tulee, niin ihmettelen millä alueilla he pyytävät.