Erätauko vahvistaa suomalaista keskustelukulttuuria

Vieraskynä

Laura Arikka Turkulainen Arikka on Erätauko-säätiön toimitusjohtaja, kirjailija ja entinen partiolainen, joka nauttii purjehduksesta Saaristomerellä, nuotiotulen katselemisesta ja hyvistä retki­eväistä.

Julkaistu10.1.2022

Helsingin Sanomissa oli 5.12.2021 Anna-Stina Nykäsen toimittama pitkä juttu mielenterveysongelmista, niiden taustoista ja tukemisen tavoista. Jutussa tavattiin myös kuopiolainen metsästysporukka, jonka jäsenet vuorotellen kertoivat keskustelun ja yhteisöllisyyden merkityksestä eräilyn lomassa. “Yhdessä miehet toteavat, että jos kaverilta kysyy, miten menee, on oltava myös valmis kuuntelemaan. Ja valmis kuulemaan sanojen taakse.”

Suomalaisten kokemus kotimaisesta keskustelukulttuurista sisältää tutkimusten (Yle ja Erätauko-säätiö, Hyvin sanottu -hanke 2020 ja 2021) mukaan niin hyviä, kuin huonoja uutisia.

Aloitetaan niistä huonoista. Suuri osa meistä kokee, että keskustelukulttuuri on muuttunut huonommaksi, eikä neljännes enää halua osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Valtaosa ajattelee, että keskustelu sosiaalisessa mediassa on epäkunnioittavaa.

Samassa tutkimuksessa oli onneksi myös kosolti hyviä uutisia. Esimerkiksi sellaisia, että vastoin kuin olemme ehkä tottuneet ajattelemaan, nauttii valtaosa meistä suomalaisista syvällisistä keskusteluista ja kaipaa lisää rauhallisen keskustelun paikkoja. Suurin osa kokee hyvään keskusteluun kuuluvan kuuntelemisen lisäksi se, että tulee itse kuulluksi.

Erätauko-säätiö luotiin muutama vuosi sitten parantamaan suomalaista keskustelukulttuuria. Tätä teemme hyödyntämällä Sitrassa kehitettyä Erätauko-keskustelumenetelmää, jonka avulla voi keskustella rakentavasti vaikeistakin aiheista. Menetelmä on avoin ja ilmainen kenen tahansa käytettäväksi. Erilaisiin Erätauko-keskusteluihin on osallistunut jo yli 65 000 suomalaista.

Erätauko-säätiön tärkein viesti on: jos haluat parantaa ja vahvistaa suomalaista keskustelukulttuuria, on helpointa aloittaa omasta itsestä. Siinä voi auttaa muutama kysymys. Minkälainen keskustelija ja kuuntelija minä olen? Minkälaiset tilanteet ovat minulle helppoja, entä vaikeita?

Jokaisella meillä on vahvuuksia ja kehittymisen paikkoja vuorovaikutustaidoissamme. Keskustelutaitoja voi onneksi harjoitella läpi elämän, eikä valmiiksi tule. Se on aika armollista.

Erätauko-sana tuo monen mieleen urheilun, mutta monia se muistuttaa myös metsässä, merellä, vaaroilla ja tuntureilla vietetyistä syvistä jakamisen hetkistä. Yhtymäkohtia menetelmän ja eräilyn osalta onkin helppo löytää.

Erätauko-keskusteluissa ei ole turhaan otettu mallia eräilystä. Taukohetki on usein kiireetön, välillä aikaa kuluu tulta kohentaessa ja hiillosta katsellessa. Silloin on hyvä ja otollinen hetki aloittaa keskustelu. Jokaisella mukana olevalla on mahdollisuus kuunnella ja tulla kuulluksi. Keskustelu voi viedä kuulumisten kertomisesta huumorin kautta syviin vesiin ja takaisin.

Erätauolla on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi. Se, että kokee olevansa osa porukkaa, tukee hyvinvointiamme ja voi olla isoksi avuksi mielenterveyden haasteissa ja niitä ehkäistessä.

Metsästysreissuilla ja hyvässä porukassa syntyy lukuisia havahduttavia hetkiä, jotka vievät ihmisyyden ytimeen. On yhteisiä tavoitteita, yhteistyötä, riittejä ja rituaaleja, juhlan ja jakamisen hetkiä, naurua ja herkistymistä elämän pienten ja suurten kysymysten äärelle, kunnioitus elämää ja luomakuntaa kohtaan.

Kaiken keskellä voi havahtua siihen, ettei muillakaan aina mene elämä upeasti eteenpäin ja kuitenkin monesta karikosta ovat erilaiset ihmiset selvinneet. Nuotiotulen äärellä ja sieltä omaan arkeen palatessa voi olla helpompi hengittää.

Metsästystakin taskussa voi kuljettaa kotiin tuomisina uudenlaista toivoa.

0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit

Mitä mieltä olet Metsästäjä-lehden verkkoversiosta?



Vuoden 2022 viimeinen Metsästäjä julkaistiin poikkeuksellisesti vain verkkolehtenä ja keräämme kokeilusta palautetta.

Osallistu kyselyyn tästä 31.12.2022 mennessä ja voita riistakamera!