Vesialueiden vuokraaminen hirvieläinten metsästykseen

Yksityisillä vesialueilla metsästysoikeuden omistaa yleensä osakaskunta. Yhteisen maa- tai vesialueen vuokraamisesta hirvieläinten metsästykseen tuleekin päättää osakaskunnassa yhteisaluelain edellyttämällä päätösvaltaisella tavalla.

Samoja eli päällekkäisiä yksityisiä vesialueita ei saa olla useassa eri hirvieläinten lupahakemuksessa eivätkä yksityishenkilöiden osakkuudet osakaskunnissa oikeuta merkitsemään osakaskunnan vesialueita pyyntilupahakemukseen ilman osakaskunnan ja hakijan välillä tehtyjä metsästyslupa- tai vuokrasopimuksia.

Suositeltava ratkaisu on sellainen, että osakaskunta jakaa vesialueen pyyntiluvan hakijoille, eli kullekin pyyntiluvan hakijalle tulee oma, kyseisen hakijan maa-alueita yhdistävä, karttaan rajattu vesialue. Tälle alueelle osakaskunta antaa tietylle ajalle hirvieläimen metsästysluvan tai vuokraa metsästysoikeuden hirvieläinten metsästystä varten.

Jos hakijalla on metsästysoikeuden suhteen epäselviä vesialueita, ne jätetään huomioon ottamatta pyyntilupaharkinnassa. Tällöin vesialue ei yhdistä hakijan maa-alueita toisiinsa, jolloin yhtenäisen yli 1000 ha:n tai 500 ha:n (muut hirvieläimet) maa-alueen vaatimukset eivät välttämättä täyty.

Näissä tapauksissa Suomen riistakeskuksen on rajattava kyseiset alueet pois pyyntilupaharkinnasta sekä lupien käyttöalueesta, eivätkä nämä alueet ole mukana kerryttämässä maapinta-alojen perusteella myönnettävää lupamäärää.

Huomioon otetaan vain alueet, joihin hakijalla on koko metsästyskauden ajan kestävä ko. hirvieläimen metsästysoikeus tai -lupa. Vuokrasopimuksen ei tarvitse olla voimassa hakemushetkellä (30.4.), mutta sopimus siitä on täytynyt tehdä 30. huhtikuuta mennessä.

Saarissa poikkeukset yhtenäisyyteen mahdollisia

Vesistön vaikutus metsästysalueen yhtenäisyyteen selvitetään pyyntilupaharkinnassa aina tapauskohtaisesti. Useimmiten alueen katsotaan säilyvän yhtenäisenä, jos hakijalla on kapean vesistön vastakkaisella puolella olevalla alueella metsästysoikeus. Kapeita jokia sekä ojia ja puroja ei katsota vesialueeksi, jotka erottavat maa-alueita toisistaan.

Jos taas hirvieläimen metsästys tapahtuu saarella, joka on alle 1 000 hehtaarin kokoinen, saaren täytyy yleensä olla vuokratun metsästysalueen kautta yhteydessä mantereella tai toisella saarella sijaitsevaan metsästysalueeseen niin, että pinta-alavaatimus täyttyy. Suomen riistakeskus voi kuitenkin poiketa säädetyistä pyyntilupaan liittyvistä alueen pinta-alaa tai yhtenäisyyttä koskevista vaatimuksista ja 37 §:n mukaisesta pyyntiluvanvaraisen hirvieläimen rauhoitusajasta, jos alue on saari tai alueeseen liittyy muu vastaava erityinen syy.

Vesialueiden pinta-aloja ei lasketa mukaan hakijan ilmoittamaan kokonaispinta-alaan, eikä niitä oteta huomioon pyyntilupaharkinnassa pyyntilupatuottoa kerryttävinä.

Vuokra-asiat kuntoon ajoissa

Suomen riistakeskus suosittelee hakemaan lupaa sähköisesti sekä tekemään kaikki metsästysvuokrasopimukset kirjallisesti. Pyyntiluvan hakijoiden kannattaa olla liikkeellä ajoissa, jotta vuokrausasia on mukana osakaskunnan vuosikokouskutsuissa ja se ehditään käsitellä kokouksessa.