Metsästyskoiran ampuminen navetan läheisyydessä

Metsästäjä-lehti julkaisee ja käsittelee ”Rikos ja rangaistus” -palstalla ajankohtaisia, riistaan, metsästykseen, yhdistystoimintaan sekä aseisiin liittyviä oikeustapauksia. Tapaukset on koonnut asianajaja Panu Hiidenmies Applex asianajotoimistosta.

Hirvenmetsästyksessä mukana ollut jämtlanninpystykorva oli mennyt erään maatilan pihaan. Maatilan omistajan isä oli kertomansa mukaan pyrkinyt estämään koiraa menemästä pressutakaseinäiseen navettaan ampumalla koiran vieressä haulikolla sillä seurauksella, että haulisuihku oli osunut koiran mahaan. Enempien kärsimysten välttämiseksi hän oli tämän jälkeen ampumalla lopettanut koiran. Häntä syytettiin vahingonteosta. 

Koiran ampunut kiisti syyllistyneensä rikokseen, ja piti tapahtumaa vahinkona ja tapaturmana. Hän kertoi yrittäneensä suojata nautoja. Hän oli ollut kuulemma myös huolissaan siitä, että koira joutuisi navettaan mennessään nautojen tallomaksi.

Koiran omistaja vaatii korvauksena menetetyn koiran arvoa ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, koska koira oli hänen mukaansa ammuttu ilman syytä. Koira oli elänyt koko ikänsä maalaistalossa, jossa on nautoja samassa pihapiirissä, eikä se ollut omistajansa mukaan koskaan osoittanut mitään mielenkiintoa nautoja kohtaan. Koiran omistaja ei uskonut koiran yrittäneen mennä navettaan. 

Tahallinen teko vai tapaturma?

Tapahtumankulusta sinänsä ei ollut kiistaa. Selvitettävänä olikin, oliko kyseessä ollut tahallinen teko vai tapaturma. Vahingonteko on rangaistavaa vain tahallisena. Tapauksessa arvioitiinkin sitä, oliko koiraa ampunut tarkoittanut vahingoittaa koiraa tai oliko hän pitänyt tekonsa todennäköisenä seurauksena koiran vahingoittumista.  

Ampujan kertoman mukaan hän oli koiran tullessa pihaan ollut harakkametsällä, mistä syystä hänellä oli ase mukanaan. Hän kertoi koiran yrittäneen mennä navettaan ja ärisseen hänelle, eikä se ollut totellut komentamista. Hän kertomansa mukaan tarttui osittain jo navetan sisäpuolella ollutta koiraa hännästä ja toisella kädellään ampui. Hänen tarkoituksenaan oli kuulemma ampumisella pelottaa koiraa, jotta se ei menisi navettaan, mutta tässä koira sai kuitenkin osuman haulista mahaansa. Hän kertoi sen jälkeen lopettaneensa koiran, koska näki sen kärsivän.

Koiran vammoista oli todisteena valokuva. Siitä ei käynyt ilmi, että koiralla olisi vammoja muualla kuin vatsassa. Koiratutkan jälkilokin avulla selvisi, että koira oli ollut kyseisen maatilan pihapiirissä vain joitain minuutteja. 

Koiraa ampuneen miehen näkemyksen mukaan metsästysoikeuden vuokrasopimus oli purettu, eikä se olisi ollut enää tapahtuma-aikaan voimassa. Tilanteessa oli siksi epäselvää, oliko kyseessä luvallinen metsästysalue. Käräjäoikeus katsoi, ettei tällä ollut asiassa merkittävää vaikutusta. Koiraa ampuneen tahallisuutta ei arvioitaisi eri tavalla, vaikka koira olisi ollut luvattomasti hänen pihapiirissään. 

Käräjäoikeus tuomitsi vahingonteosta

Koiraa ampunut mies oli ampunut aivan koiran viereen pitäen samalla kiinni koiran hännästä, eli ampuminen oli tapahtunut hyvin lähietäisyydeltä. Käräjäoikeus totesi, että mikäli kyse olisi ollut varoituslaukauksesta, olisi se ammuttu todennäköisesti ilmaan tai kauemmas koirasta ja näin varmistettu, ettei laukaus osu koiraan.

Ei katsottu myöskään olleen kovin uskottavaa, että ampumisääniin tottunutta metsästyskoiraa pyrittäisiin pelottamaan ampumisella. Koiraa ampuneella todettiin olleen oikeus suojella omaa omaisuuttaan eli navetassa olleita nautoja. Koiran ei kuitenkaan osoitettu uhanneen nautoja sillä tavalla, että sen ampumista olisi voitu pitää sallittuna puolustuksena. 

Ampujan kertomaa harakoiden metsästyksestä pidettiin mahdollisena selityksenä aseen mukana olemiselle sen sijaan, että ase olisi otettu mukaan juuri koiran ampumista varten. Käräjäoikeus ei katsonut koiraa ampuneen välttämättä sinänsä tarkoittaneen aiheuttaa koiran vahingoittumista tai kuolemaa, mutta hänen todettiin suhtautuneen vähintäänkin välinpitämättömästi mahdollisuuteen koiran vahingoittumisesta ja kuolemasta. Käräjäoikeus katsoi hänen toimineen tahallisesti ja siten syyllistyneen vahingontekoon. 

Koiraa ampunut määrättiin maksamaan sakkoja ja korvaamaan koiran omistajalle koiran arvo ja oikeudenkäyntikulut. Lisäksi hän menetti haulikon valtiolle.

Tuomittu valitti tuomiostaan hovioikeuteen, mutta hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa, joten käräjäoikeuden ratkaisu jäi pysyväksi.