Metsästäjien ääni kuuluu
Kyselyn tulokset ohjaavat lupahallinnon uudistuksia

Huomattava osa kyselyn avoimista vastauksista liittyi hirvieläimiin, joko pyyntilupien hakemiseen tai Oma riista -palvelun käyttöön. Tässä ja myöhemmin ilmestyvissä Metsästäjissä vastaamme usein toistuviin kysymyksiin. Suurkiitokset kaikille vastanneille, vastauksilla on iso merkitys kehittäessämme toimintaamme!

Oma riista -palvelu tarjoaa sähköisiä välineitä hoitaa riistaan liittyviä lupa-asioita. Palvelulla ei ole tarkoitus korvata kaupallisten toimijoiden ratkaisuja. Kehittämistä rahoitetaan osin riistanhoitomaksulla.

Oma riistan tietojen käsittely pohjautuu lainsäädäntöön. Esimerkiksi seurojen vuokraamat alueet eivät ole julkisia asiakirjoja, mutta seuran jättämä hirvieläimen pyyntiluvan hakemusalue on. Rajauksilla huolehditaan palvelun käyttäjien oikeusturvasta ja tasaveroisesta kohtelusta.

Miksi naapuriseura sai enemmän lupia pienemmälle alueelle? Miksi lupia ei jaeta tasapuolisesti? Miksi lupia jaetaan ainoastaan hehtaarimäärien perusteella?

Pyyntilupia myönnettäessä hakemusalueen maapinta-alan merkitys on keskeinen, mutta se ei ole ainoa käytössä oleva myöntö- tai jakoperuste. Pyyntilupien määrää voi nostaa hakemusalueella tapahtuneiden hirvieläinten aiheuttamat liikenne-, metsä- tai maatalousvahingot. Vahinkojen tulee olla viranomaisten toteamia ja merkittäviä. Lisäksi riistanhoitoyhdistyksen alue voidaan jakaa niin sanottuihin verotusteholohkoihin, mikäli on alueita, joilla on selkeästi perusteltu syy (kattava riista- ja/tai vahinkotiedot) erilaiselle hirvieläinverotusmäärälle. Lohkoja ei perusteta pinta-alaltaan liian pienelle alueelle suhteessa hirvien elinpiiriin ja liikkumiseen.

Metsästyslain 8 §:ssä tarkoitetulla alueella riistanhoitoyhdistyskohtainen tai verotusteholohkokohtainen kokonaispyyntilupakiintiö jaetaan yksityismaiden ja valtionmaiden pinta-alojen suhteessa. Yksityismaiden kiintiöosuus jaetaan yksityismaiden maapinta-alojen suhteessa. Valtionmaiden kiintiöosuus jaetaan puolestaan lupamäärään vaikuttavien hyväksyttyjen ampujien määrän suhteessa. Lopuksi kertyneet lupatuotot lasketaan yhteen.

Hakijoita on kohdeltava tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti saman riistanhoitoyhdistyksen tai verotusteholohkon sisällä. Yksittäiselle hakijalle ei esimerkiksi voida myöntää ilman perusteltua syytä enemmän pyyntilupia yksityismaiden pinta-alaa kohden kuin toisille hakijoille. Pyyntilupia ei myöskään voida myöntää haettua enempää.

Yksittäiselle hakijalle, esimerkiksi yhteisluvalle, myönnettyjen pyyntilupien jakaminen sen sijaan on yhteisluvan sisäinen asia. Se ei kuulu riistakeskuksen tai riistanhoitoyhdistystenkään toimivaltaan. Mikäli lupien jaosta syntyy erimielisyyksiä osakkaiden kesken, kyseessä on yksityisoikeudellinen riita-asia.

Asiaa on käsitelty tarkemmin Metsästäjä -lehdessä 4/2023. 

Myös riista.fi-sivulta löytyvissä pyyntilupien yleishakuohjeissa asiaa käsitellään laajasti.

Miksi sirpale- ja päällekkäisistä alueista, aivan pienistäkin, tulee hakijoille selvityspyyntöjä? Eikö riistakeskus voisi itse poistaa niitä hakijan puolesta?

Suomen riistakeskus käsittelee hakemukset hallintolakia noudattaen. Riistakeskuksella on siten asiassa selvittämisvelvollisuus sekä velvollisuus kuulla asianosaista. Päällekkäisten hakemusalueiden sekä niin sanottujen sirpalealueiden ja piirtovirheiden selvittämisessä on kyse hakijan oikeuksien turvaamisesta.

Hallintolain mukaisesti asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista annettava tilaisuus lausua mielipiteensä sekä antaa selityksensä asioista, jotka saattavat vaikuttaa ratkaisuun. Hakija voi esimerkiksi esittää mielipiteensä sirpalealueesta, toimittaa selvitystä metsästysoikeudestaan tai ampujaluettelon tiedoista.

Jos hakijoille ei voida myöntää haettua lupamäärää, tarkan maapinta-alan merkitys korostuu pyyntilupien jaossa. Useista pienistä sirpalealueista ja piirtovirheistä voi syntyä tilanne, jossa hakija saa perusteettomasti pyyntilupia suhteessa toisiin hakijoihin.

Pyyntilupa voidaan käyttää vain pyyntiluvassa rajatulla alueella. Lupia ei voi käyttää sirpalealueilla eikä alueilla, joihin ei ole metsästysoikeutta.